sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Nyt on pää värjätty - siis tukka. Vähän mielikin piristyi siitä :)
Aamulla kudoin Kultsin sukat valmiiksi eli sain annettua ne hänen käydessään täällä. Lankana on Austermann Step.

Mutta kyllä minun kelpaa, kun Kultsi värjää tukkani. Pientä ylellisyyttä elämään. Oikeastaan tämä menee vastavuoroisuutena, kun minä puolestani leikkaan hänen tukkansa; paitsi että pääsen vähemmällä kuin Kultsi.
Siinä tukanvärjäyksen lomassa kahviteltiinkin.

Taidan viettää loppupäivän kutoen. Niiden serkkuni Sauna -sukkien rinnalla minulla on tekeillä sukat em. serkkuni pojalle - pikku sukkaset kokoa 45 ;D Niissä lankana on Novita Kantri eli ne valmistunevat suht nopeasti.

On alkanut jo jännittää ja stressata se työkokeilun alkaminen ylihuomenna. Meinaan olla ihan hermorauniona.. Toivottavasti viimeinen vapaapäivä huomenna ei mene pilalle tuon hermoilun takia vaan pystyn nauttimaan huomisesta kutoen. No, se nähdään huomenna.

Aurinkoista sunnuntaita!

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Hauskaa Pääsiäistä

Päätin sitten viettää pääsiäistä leipoen. Aamusella tein litran pullataikinan, mistä tein rahkapiirakan sekä kolme pellillistä voisilmäpullia. Suunnitelmissa olisi tehdä vielä kuningatarmurupiirakka tämän päivän aikana. Saas nähdä..
Rahkapiirakan tekeminen jännitti, koska en ole koskaan aiemmin sellaista tehnyt. Hyvin tuo näytti onnistuvan. Ilmeisesti olen luontainen lahjakkuus. Hih!
Saatuani vihdoin kaikki leivottua oli aika istua kutomaan.

 


Eilen sain tikutettua ne ystävälleni menevät Sauna -sukat valmiiksi, mutta kuvan laitan vasta, kun hän on ensin saanut ne. Lisäksi tikuttelin Kultsille perussukkia Stepistä ja aloitin seuraavat Sauna -sukat, jotka ovat menossa serkulleni joululahjaksi. Laskeskelin, että pitäisi kutoa vielä ainakin kolmet Sauna -sukat. ( ja tietysti muita pitsi- ja perussukkia joulua ajatellen useammat parit )

Kultsi poikkesi päivällä pullakahvilla. Annoin muutaman lämpimäispullan mukaan. Tietenkin :)
Sovimme samalla, että hän tulee huomenna puoliltapäivin värjäämään tukkani. Toisen on niin paljon helpompi värjätä pitkä tukkani - ja tulee ainakin tasaisemmin kuin itse laittaen ;)

Se on pakko myöntää, että tuo leipominen vei melkein kaikki mehut - olen ihan mielettömän väsynyt ja loppu. Silti on pakko istua kutomassa, kun pitäisi saada se, se ja se ja vielä sekin valmiiksi. Juu, tiedän, ettei minkään niistä ole pakko olla valmis tässä ja nyt, mutta siitä huolimatta on pakonomainen tarve saada valmiiksi.

Olen vähän odotellut ystävätärtäni käymään, mutta ainakaan vielä ei ole näkynyt...

Ei kai tässä auta kuin mennä jatkamaan tikuttamista.
Hauskaa Pääsiäistä kaikille!

Ystävättärenikin poikkesi kahvilla ja maistelimme hieman rahka- ja kuningatarpiirakkaa. Totesimme molemmat hyviksi :D



keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Mä en ala!! Oikea olkapääni kiukuttelee eli kutominen meinaa olla tuskaa :( En vain osaa olla kutomatta eli ratkaisin ongelman sillä, että pidän välillä taukoja. Eipä tämä tietokoneella istuminen taida olla todellista taukoilua ja käden lepuuttamista...
Olen kyllä tänäänkin kutonut ja meinaan kutoa lisääkin. Nih.

Kultsi poikkesi aamukahvilla.Oli tosi mukava, kun hän kävi - niin kuin aina. Kultsin käytyä olen hieman kutonut, mutta enemmän kyllä taukoillut.

Ulkona on ihana aurinkoinen päivä. Täytyisi lähteä kävelemään ja "kellottaa" tuo matka sinne työkokeilupaikkaan. Sekin alkaa ensi tiistaina. Pakko myöntää, että se stressaa ja jännittää jo nyt. Varsinaisesti en osaa eritellä, mikä siinä jännittää ja stressaa... Ehkä ne, että miten jaksan keskittyä siellä ja se, osaanko tehdä mitään, mitä siellä pitäisi tehdä. Joo, tiedän ettei kukaan ole seppä syntyessään ja uuteen paikkaan mennessä ei tarvitse osata heti kaikkea, mutta silti...

Olen suunnitellut, että leipoisin perjantaina tai lauantaina pullaa ja rahkapiirakan. Saas nähdä - jos tuo olkapää on kovin kipeä, leipominen varmaan jää. Olen kyllä uhonnut sillä leipomisella sen verran, että pullakahvin kärkkyjiä on jo ilmoittautunut ;D Olisihan se noloa perua suunnitelmat, vai mitä?

Täytyisi penkoa lankoja, jos jotain raaskisi myydä.. Olisi vähän pakkorako; ongelma on siinä, että jäljellä on langat, joista en haluaisi luopua. Yritä tässä nyt sitten löytää jotain myytävää. Höh! Tulisi nyt kerrankin sellainen kuukausi, ettei olisi tätä tilannetta.

Ystävättärenikin poikkesi kahvilla. Hänen käyntinsä töiden jälkeen ovat tuoneet mukavaa vaihtelua päiviini - ihan niin kuin Kultsinkin käynnit. Onneksi minulla on ihania ystäviä! He ovat kullanarvoisia.

Nyt taas hetkeksi kokeilemaan, miten käsi kestää kutomista ;)

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Ystävättäreni kävi päiväkahvilla, joten nyt sain kuvattua pitsisukat. Tällaiset niistä tuli. Lankana on OnLine supersocke silk.


Muuten tänään ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Puikkoja olen heilutellut ja kutonut vuoroin Sauna -sukkaa ja tavallista perussukkaa. Varmaankin päivä jatkuu samoissa merkeissä.

Leppoisaa sunnuntaita!

Muoks,  Sukkien saaja on kuulemma erittäin onnellinen sukista. Se on ihana kuulla. <3 Eiköhän ystävättäreni saa jatkossa lisääkin sukkia ;D  ( ihan kuin en muutenkin tekisi niitä hänelle.)

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Aurinko paistaa, mutta mieli on muuta kuin aurinkoinen :( Olen taas jämähtänyt miettimään asioita, mistä ei tunnetusti seuraa mitään hyvää.
Kutoa olen koettanut, että saisin ystävättäreni toisetkin sukat valmiiksi.
Eilen mulle tuli lohtulankaa Zeldalta. Etenkin tuo vihreä-keltainen on niin minun näköiseni <3

 
 
Yksi asia mikä mietityttää on taloudellinen tilanne. Noihinkaan lankoihin ei periaatteessa olisi ollut varaa. Puolessakuussa tuli rahaa, mutta ne suorittivat vain ohimarssin tilillä. Nyt taas ihmetellään kuukausi. En tiedä täytyykö tässä laittaa lankaa myyntiin, vaikka jäljellä on enää ne kaikkein ihanimmat ja rakkaimmat langat. Tämä on syvältä!!
Toinen on se, että jumiuduin taas muistelemaan Kultsin ja minun yhteisiä aikoja. Aina välillä muistot tuntuvat hyviltä ja lämpöisiltä, mutta nyt ne taas tuovat kyyneleet silmiin. Koskakohan tämä ikävä helpottaa..?!? No, onneksi olemme edelleen hyviä ystäviä.
 
Lueskelin tuossa aamulla, että Suomi on kallein maa Euroopassa asumisen ja ruuan suhteen. Se on tullut huomattua. Toisaalta on niin, että hyvähän se on rahastaa välttämättömistä, mitä ilman ei pärjää.
 
Sain ne ystävättäreni sukatkin valmiiksi. Lankana niissä on Dropsin Fabel, väri 671p.
 

Vieläkään en saanut kuvaa niistä pitsisukista, mutta kyllä sekin kuva ilmestyy kunhan jalat tulevat paikalle.

Kultsin pitäisi tulla käymään iltakahvilla eli jotain kivaa tähän päivään.

Nyt menen tappamaan aikaa kutimen kanssa. Mukavaa lauantai-iltaa kaikille.


 
 
 


torstai 21. maaliskuuta 2013

Päivä meinasi alkaa nihkeästi, mutta sitten otin itseäni niskasta kiinni ja tein puolukka- ja mustikkapiirakat. Puolukkapiirakka menee Kultsille ja mustikka jää minulle :) Tuo piirakka on sellainen, mitä äiti usein teki.

Ohje noihin piirakoihin on tosi helppo.
                                         2 dl sokeria
                                         2     munaa
                                         2 dl maitoa
                                         100g voita / margariinia
                                         2 tl leivinjauhetta
                                         4 dl vehnäjauhoja

                  Päälle             2 pss pakaste puolukoita / mustikoita tai 0,5-1 l tuoreita marjoja

                  muruseos        50g margariinia
                                         1 dl sokeria
                                         1 dl vehnäjauhoja

Vaahdota sokeri ja munat. Lisää vuorotellen, hyvin sekoittaen maito ja voisula. Lisää vehnäjauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu. Levitä taikina tasaisesti uunipellillä olevan leivinpaperin päälle.
Ripottele marjat taikinan päälle. Lisää marjojen päälle nypitty muruseos.
Paista 200 asteessa 25-30min.
Tarjoile vaniljakastikkeen kera tai ilman  - maun mukaan ;)

Eilen sain ne ystävättäreni pitsisukat valmiiksi. Odottelen häntä käymään, että saan kuvattua sukat. Pitsimalli on enemmän edukseen jalassa kuin sukkaplokissa kuvattuna.

Kultsinkin pitäisi tulla käymään tuossa klo 14 maissa. Hän tulee hakemaan piirakkansa ja kahville. On se vaan niin mukava, kun hän käy täällä kahvilla ja muutenkin :)

Tänään aloitin ystävälleni Sauna -sukkien teon. En edes muista monennetko Sauna -sukat nämä ovat.. Olen jotenkin tykästynyt siihen malliin ( lue: on riittävän yksinkertainen mun osamäärilleni ;D ) En alkuun osannut valita teenkö violetit vai vihreät eli meni arpomiseksi. Saattaa olla, että teen hänelle kahdet sukat, kun vaivaa hieman tämä värivalintani, vaikka väri olikin saamassani lempivärilistassa.

Olen edelleen ihan liikuttuneessa tilassa eilen saamani paketin johdosta. Se paketti lämmitti ja piristi tosi paljon. Mieli ihan piristyy, kun katson niitä sukkia ja tumppuja. Ehkä olen jotain hyvää tehnyt, kun minut yllätettiin tuollaisella paketilla. Välillä tulee kyllä tunne, että miten raaskin pitää niitä sukkia; nehän voivat kulua rikki....

Muoks! Kuva sukista tuleekin vasta viikonloppuna, kun kuvattavilla jaloilla oli tänään kiire eivätkä näin ollen ehtineet poseerata.

Kultsi liimasi mun hiljattain rikkoutuneet knittareiden irtopäät kasaan :) Kiitos Kultsi! Nyt kelpaa taas tikuttaa - tuntuu meinaan vähän siltä, että teen vielä toisenkin tällaisen huivin. Huivi menee joko synttäri- tai joululahjaksi pikkuserkulleni.

Nyt taitaa olla aika siirtyä vihdoinkin tuonne kutimen ääreen. Mukavaa torstain jatkoa!

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Tervehdys kaikille!

Olin aamulla puuhakas ja tein, ystävättäreni toivomaa, makaroonisalaattia. Hän kustansi aineet kahteen salaattiin eli sain itsellenikin salaattia :) Kiitos <3

Melkein välittömästi, kun olin saanut salaatin tehtyä, tuli Kultsilta viesti, jossa hän kyseli keitänkö kahvit. Totta kai ! Niinpä hän tuli käymään pikaisesti kahvilla. Samalla oli puhetta, että leipoisin huomenna uuden puolukkamurupiirakan, kun edellinen on jo syöty. Ei sen puoleen, syöty on myös mun mustikkapiirakkani. Näillä näkymin huomenna on siis leipomispäivä. Mutta äkkiä ne piirakat meni - sunnuntaina leivoin molemmat ja eilen on kummaltakin loppunut. Oho :o

Nyt tuntuu siltä, että puuhakkuus on ohi tältä päivältä, vaikka vielä pitäisi löytää puhtia tehdä ruokaa. Ajattelin tehdä lihaperunasoselaatikon, joka kestää taas muutaman päivän.
Seuraava, mitä aion tehdä on se, että menen kutomaan ja yritän taistella uupumusta,väsymystä ja tympiintymistä vastaan.

Suunnitelma muuttui. Posti kävi ja toi mulle ihanan paketin <3<3<3 Kuoresta paljastui kettusukat (pitkävartiset ) sekä kettutumput. Ihan ensimmäiseksi olin huuli pyöreänä ja ihmettelin, että mitä ihmettä. Lisäksi mukana oli kortti, jossa oli teksti: "Tärkeintä elämässä on:  ystävät,ystävät ja ystävät.." Takana olleesta tekstistä sain lisää piristystä tähän päivään.
Olen aivan mykistynyt. Jos teksti poukkoilee nyt pahasti, yrittäkää ymmärtää. Miten maailmassa voi olla noin ihania ihmisiä?!?!
Tuhannet kiitokset nimettömälle ystävälleni (jonka arvasin olleen alkuunpanijana tähän) sekä PäiviH , joka on toteutuksen takana. Hän on varsinainen taituri puikkojen kanssa, suorastaa sanoisin häntä neulontamestariksi (*kumartaa eikun niiaa syvään*) Kiitos, kun kiireittesi keskellä ehdit ja viitsit kutoa nämä. Tämä lämmitti todella paljon ja tuli tunne, ettei maailma sittenkään ole ihan kurja paikka olla.
Kuoren sisältö todellakin toi piristystä elämääni; nyt minulla on aikuisiän elämäni ensimmäiset pitkävartiset sukat <3 Ja että vielä samaan sarjaan Ketunpää -tumput. Toivottavasti pakkaset jatkuvat vielä pitkään!
Ketunpäät ovat niin lähellä sydäntäni, samoin ketut. (jotkut varmaankin tietävät miksi etenkin nuo ketunpäät... ;D )

Sanat eivät riitä kiittämään teitä kahta, jotka olette tämän yllätyksen takana. Alkuyllätyksen jälkeen tuli sitten liikutuksen itku, joka on jo rauhoittunut. Nyt tunnen taas olevani täynnä energiaa.

(kuvassa toinen sukka näyttää leveämmältä ja onkin - sitä on sovitettu.  Sitten älysin ottaa kuvan setistä, mutta nyt on molemmat sukat jalassa.) KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS!!!

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Tämä päivä on ollut suhteellisen hyvä.
Aamupäivällä sain kudottua sitä ystävättäreni pitsisukkaa ihan kiitettävästi :)
Päivällä kävin Kultsin kanssa hakemassa hänen uuden autonsa. Siistin näköisen menopelin hän oli ostanut. Palattuamme takaisin, hän tankkasi autoni tankin täyteen ja sen lisäksi tarjosi vielä pesun. Kauhistelin, että tuli auton lainaaminen kalliiksi, mutta hän oli sitä mieltä, että aina auton leasing on kallista ja siihen kuuluu, että auto palautetaan tankki täynnä ja pestynä. Kyllä se minulle sopi :D
Kiitos vielä tätä kautta Kultsille tankkauksesta ja auton pesusta :)

Kotiuduttuani istahdin taas sohvalle kutomaan. Tuntui vaan, että väsähdin tuosta reissusta niin paljon, että olisin ollut valmis menemään tirsoille. Kello kuitenkin meni niin vauhdikkaasti eteenpäin, etten enää tähän aikaan (klo tulee 18) viitsi enää mennä tirsailemaan. Täytynee istua takaisin sohvalle ja ottaa kudin käteen.

Kauhea hinku olisi saada lankaa. Sen innoittamana olen ollut yhteydessä Zeldaan ja  Zelda on varannut mulle pari vyyhtiä.. Nyt vain odotellaan, että saan rahaa. Uusi lanka olisi niin kivaa... ja jos sitä vielä saisi paljon. ;D

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Aurinkoista lauantaita kaikille. Ulkona on aivan ihana, aurinkoinen päivä.
Tänään olen jatkanut eilen alkanutta puuhailua. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että eilen tein mokkapaloja pellillisen. Tänään heräsin jo kukonlaulun aikaan, vaikka olin päättänyt nukkua pitkään. Heti kun kehtasin, laitoin pesukoneen pyörimään ja sen jälkeen tein, pitkästä aikaa, kaalilaatikkoa. Onpahan ruoka valmiina, kun nälkä iskee :)
Toinen pesukoneellinen pitäisi vielä laittaa pyörimään.

Kutomisrintamalla olen myös ollut ahkera. Eilen tein sekä sitä ystävättäreni pitsisukkaa, että hänelle tulevia perussukkia. Perussukat on syytä pitää koko ajan toisena työnä, ettei tarvitse vain katsella telkkaa tekemättä mitään. Enää en varmaan osaisikaan katsoa telkkaa ilman kudinta. Epäilen vahvasti, että jos menisin oikein elokuvateatteriin katsomaan elokuvaa, olisi mulla kudin sielläkin mukana ;D

Soitin tuossa pitkästä aikaa tädilleni. Tulee pidettyä luvattoman harvoin yhteyttä sukulaisiin, vaikka meitä on niin vähän jäljellä; äkkiä laskien meitä on neljä sellaista, jotka soittelemme toisillemme. Pieneen on sukulaiseni menneet. Isän puoleisia sukulaisia en edes laske, koska he lakkasivat pitämästä yhteyttä isän kuoltua vuonna 1993.

Ystävättäreni poikkesi pikapikaa kahvilla. Oli kiva juoda kahvit hänen kanssaan. Annoin hänelle mokkapalaa päiväkahvin herkuksi.
Kultsikin sai palasen käydessään meillä kahvilla vähän ystävättäreni jälkeen :)
Minusta on ihan kiva leipoa ja antaa sitten lähiystävilleni lämpimäisiä. Siinä saa tavallaan syyn leipoa.

Puikot eivät ole vielä tarttuneet kätösiin, mutta eiköhän sekin aika tässä tule... Ainakin olisi syy tulla.
Ei nuo työt valmistu vierestä katsellen.. ;)

Fiilikset ovat tänään taas hyvin vaihtelevat. Toisaalta on pakottava tarve tehdä koko ajan jotain, mutta toisaalta haluaisin käpertyä peiton alle ja unohtua sinne. Aika-ajoin meinaa tulla itkunpuuskia, joiden syytä en osaa sen paremmin määritellä. Ehkä se on se pahaolo sisällä, mikä pyrkii ulos tavalla tai toisella.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Jeeeeeeeee !!!!!!
Sain eilen UWAn valmiiksi :) Siitä huivista tuli hieno, vaikka itse sanonkin. Vielä se pitäisi höyryttää eli viimeistely puuttuu; Siitä huolimatta katson UWAn loppuun saatetuksi.
Tällainen siitä tuli..


En tullut mitanneeksi sen strategisia mittoja, mutta reilunkokoinen se on; ja kasvaa vielä, kun saan höyrytettyä sen. Kuva ei anna todellista kuvaa siitä, miten kaunis ja minkä kokoinen huivi todellisuudessa on. :(

Ulkona on taas ollut yöllä tosi raikasta. Herätessäni klo 8 maissa, oli pakkasta edelleen -23 astetta. Vähemmän se tietysti on kuin eilen ollut -26 ja risat eli suotta tässä kauhistelen ;)
Alkaa kyllä mietityttää hiljalleen, tuleeko tänä vuonna kevättä ollenkaan - tuntuu, että tämä talvi vain jatkuu ja jatkuu.

Kultsin auto sanoi eilen sopimuksensa irti, joten kävin illalla viemässä oman autoni hänelle lainaan. Tuntui ihan luontevalta lainata autoa hänelle. Sitä vartenhan ystävät ovat, että auttavat tukalassa tilanteessa mahdollisuuksiensa mukaan.
Samalla näin hänen uuden kotinsa. Hänellä on kaunis ja käytännöllinen koti. Toisaalta vähän kirpaisi, kun tuli mieleen yhteinen, vanha talomme ja kotimme, mutta osaan silti iloita hänen talostaan. Varmaan mua joskus pyydetään vielä uudestaankin käymään... ;)

Nyt on vähän orpo olo käsitöiden suhteen. Onhan tuossa noita keskeneräisiä sukkia, mutta... Tekisi niin mieleni tehdä toinenkin tuollainen huivi vaikka joululahjalaariin. Tuo oli ihan kiva malli kutoa.

Iltapäivällä ystävättäreni pitäisi tulla käymään kahvilla. Kivaa :)
Lisäksi lähden mahdollisesti Kultsin kanssa liikenteeseen. Hän käy töiden jälkeen katsomassa jotain, jo ennalta katsomaansa, autoa ja jos se on vielä saatavilla, lähden hänen kanssaan hakemaan sitä.

Nyt keitän toisen kupillisen kahvia ja siirryn noiden sukkien pariin.

Aurinkoista päivää kaikille!


keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Ei suju, ei

Nyt ei suju! Eilen, kun kudoin sitä kovanonnen huivia, mun 7mm Knittareiden irtopää muuttui todellakin irtopääksi. Puikon puuosa irtosi siitä metalliosasta. No, siinä kohtaa ajattelin rauhallisesti, että otanpa 8mm irtopään sen seiskan tilalle ja teen huivin sillälailla loppuun.
Tänään, kun tuossa tikuttelin huivia, eilinen toisti itseään ja myös toisesta 7mm irtopäästä irtosi se puuosa metalliosasta. Nyt ei enää naurattanut ja muutenkin oli huumorintaju kateissa.


Olen kuullut, että näin voi käydä, mutta omalle kohdalle osui vasta nyt, vaikka olen käyttänyt knittareita jo jokusen vuoden. Kuten sanottu, ei enää naurattanut.
Muutenkin tuo huivi on ollut melkoinen vastarannan kiiski; ekaksi loppuu lanka kesken ja nyt nämä puikot. Huivi ei ole vielä valmis eli ehtii tapahtua vielä muutakin... Toivottavasti ei kuitenkaan.
Kultsilla on sopivaa liimaa ja hän lupasi korjata puikkoni, mutta tähän hätään ne eivät kerkiä. Murrrrr!!!

Muutenkin tänään tuntuu kaikki menevän poskelleen tai ainakin saa tehtyä vaikeimman kautta. No, ehkä näitäkin päiviä tarvitaan, jotta osaa arvostaa niitä päiviä, jolloin asiat sujuvat paremmin.

Ystävättäreni pitäisi poiketa kahvilla tänään, joten eiköhän se viimeistään paranna päivää. Olen aiemminkin ihmetellyt, miten pärjäisin ilman ystäviäni ja ihmettelen taas. Yhteinen kiitos teille kaikille ja kiitos, että olette olemassa.
Kiitos myös teille, jotka käytte lukemassa blogiani, vaikka välillä teksti onkin aika masentavaa.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Taas uusi päivä... Mitäköhän tästä nyt sanoisi?
No, huivia olen saanut jonkin verran kudottua, mutta lisää pitää kutoa. Omat sukkani sain eilen valmiiksi :) Siitä olen tyytyväinen. Yllättäen ovat sitä samaa vihreänkirjavaa Fabelia, väri 151p.


Kaivoin tuohon jo ystävättäreni sukkalangat esille, joita on tarkoitus tikutella telkkaa katsellessa. Joo, tiedän, että minulla on odottamassa 8 aloitettua työtä, mutta eiköhän niidenkin aika vielä tule ;)

Tänään täytyy taas laittaa ruokaa. Plääh :( Ei voisi vähempää kiinnostaa.
Lisäksi ajattelin tehdä kiinankaalisalaattia, johon tulee lisäksi paprikaa, kurkkua, melonia ja salaattisipulia. On muutaman päivän tehnyt ihan hirveästi mieli vihreää salaattia.
Salaatinkastiketta piti ostaa, kun kävin kaupassa, mutta se olisi ollut turhaa hienostelua ;)

Sen huomasin kauppaan lähtiessä, että lähteminen kotoa on tullut vaikeammaksi. Joudun keräämään kaiken tahdonvoimani, että pystyn lähtemään täältä turvallisten seinien sisältä. Ei hyvä juttu ollenkaan. Toivottavasti tilanne korjaantuu sen työkokeilun alkaessa - muuten siitä tulee pitkä 2 kuukautta.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Heips kaikille!
Sain tänään sitä mintun väristä Rosea eli pääsen jatkamaan huivia :) Nyt vaan en tiedä, jatkanko huivia vai tekisinkö keskeneräiset sukkani valmiiksi. Hmmm... Ehkä teen ne sukat, kun ei kuitenkaan puutu enää kuin terä.

Ystävättäreni poikkesi kahvilla töidensä jälkeen. Se oli mukavaa, jotenkin päivä parani - ainakin hetkellisesti.
Kultsin kanssa olen viestitellyt pitkin päivää muutaman kerran. Illalla olisi tarkoitus vielä soitella :D
Muuten päivä on mennyt kutoessa. Vähän kutominen on tuntunut pakkopullalta, mutta kun en osaa olla kutomattakaan.

Olen koettanut keksiä, mitä ruokaa sitä tekisi. Loppujen lopuksi päädyin pizzaan, kun sitä ei ole ollut aikoihin.

Ei nuo sukat valmistu, jos istun vain koneella. Juu, vieläkään en ole saanut opetettua puikkoja kutomaan itsenäisesti ;D

Tapaamisiin taas.

Palasin vielä hetkeksi koneelle. Olen tuossa kutoessa ajatellut, miten yksinäinen kuitenkin olen - ystävistäni huolimatta. Ehkä kyse on siitä, että olen vieläkin siipirikko sen eron jäljiltä, ehkä kyse on muusta. Mene ja tiedä.
Muutenkin stressaan taas kaikesta mahdollisesta; niin siitä työkokeilusta kuin muistakin asioista. Miksi ihmisen täytyy olla luonteeltaan tällainen stressaaja? Tuskin olen ainoa tällainen, mutta...
Olisi niin paljon helpompaa, kun antaisi asioiden vain tulla ja hoitaisi ne sitä mukaa, kun ne tulevat. Mutta ei, minä alan stressata, varmaan varmuuden vuoksi, jo hyvissä ajoin, oli asia sitten mikä hyvänsä.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Edelleen on fiilikset hieman maassa, mutta yritän vanhaa "kikkaa",että nouseva taikina nostaa mielialaa. Toisin sanoen, tein taas litran pullataikinan. Alkaa kyllä mennä tämä leipominen jo liiallisuuksiin; kerran viikossa pullataikina..
Kultsi on tulossa pullakahville päivällä ja ystävättärenikin meinaa poiketa :) Siinä mielessä mukava leipoa, kun tietää, että syöjiä on tulossa. Ja annan minä molemmille muutaman lämpimäispullan evääksikin.

Naapuri poikkesi eilen istumassa iltaa meillä. Hän ihasteli työnalla olevia sukkiani ja jotenkin siinä kävi niin, että hänen mukaansa lähti kahdet 7 veikka sukat, tumput ja kämmekkäät. Hän kyllä kysyi, mitä hän on velkaa niistä, mutten kehdannut pyytää juuri mitään. Ajattelin niin, että menkööt vaihtarina, kun käyn heillä niin usein kahvilla.

Toissapäivänä sain itselleni sukat valmiiksi. Yllättäen ovat taas sitä vihreänkirjavaa Fabelia ( väri 151p ), josta olin jo aiemmin tehnyt itselleni sukat. Se lanka on vain niin minun näköiseni, ettei haittaa, vaikka on useammat samanlaiset sukat. Onhan siinä myös se hyvä puoli, että jos yksi sattuu hajoamaan, löytyy sille heti pari ;D
Kyseistä lankaa on vielä kuusi jämäkerää ja tietenkin yritän saada niistä vielä kolmannet sukat kasaan.



Siihen viimeiseen UWA-työhön odottelen edelleen sitä mintunväristä Rosea. Hypin riemusta, kun saan sen huivin valmiiksi. Ilman langan loppumista, huivi olisi jo valmistunut.

Ystävättäreni poikkesi kahvilla, minkä jälkeen aloin sitten leipoa. Ikävikseen saa pyöritellä pullia litran taikinasta. Väliajat eli pullien nousun ajan, istuin tikuttamassa sukkaa.Hiljalleen nekin etenevät.
Kultsikin kävi ja oli mukavaa,kun hän istui kaikessa rauhassa meillä.

Nyt  lähden pullapussin kanssa käymään ystävättärelläni kahvilla.

Aurinkoista loppupäivää!

torstai 7. maaliskuuta 2013

En tiedä, miten olisin selvinnyt aamusta, ellei Kultsi olisi käynyt kahvilla. On taas niin paha olla :(
Tunnen itseni tarpeettomaksi ja tavallaan yksinäiseksi. Ajatukset kiertävät kehää ja tuntuu,että oikeasti olisi parempi heittää pyyhe kehään; parempi kaikkien kannalta - niin itseni kuin ystävienikin kannalta. Tunnen olevani kaikille vain taakka huolineni. Se ei ole kiva tunne.

Eilinen oli parempi päivä - sain kudottua yllättävän paljon. Tietenkin harmitti se Rosen loppuminen siinä huivissa vähän ennen loppua, mutta onneksi Ravelrysta löytyi ihana ihminen, joka lupasi lähettää minulle 3m kyseistä lankaa, että saan kerroksen loppuun. Jos jotain hyvää langan loppumisesta kesken täytyy hakea,niin sainpahan kudottua omia sukkiani.
Lisäksi ystävättäreni käynti päivällä piristi, kuten myös Kultsin käynti eilen aamulla.

Minulle on hyvin tärkeää, että Kultsi on edelleen osa elämääni, vaikka yhteinen taival muuttuikin yhteiseksi taipaleeksi ystävinä. Kiitos siitä, Kultsi.
Ja kiitos kaikille, jotka olette tsempanneet minua eteenpäin näinä huonoina päivinä, niin täällä blogissa kuin livenäkin.

Nyt menen käpertymään sohvannurkkaan ja yritän selvitä tämän päivän loppuun.

Voikaa hyvin ja nauttikaa auringosta!

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Tervehdys, rakkaat lukijani :)

Tänään tuntuu taas olevan päivä, jolloin fiilikset vaihtelevat laidasta laitaan.  Kuluttavaa tällainen. :( Olisi edes tasaisen tylsää, mutta ei..

Eilen sain sen UWA - huivin alulle. Sitä on ihan kiva kutoa. Tikutin sitä eilen varmaan kolmanneksen, mutta nyt tahti alkanee hidastua, kun silmukat kerroksella lisääntyvät. Illalla telkkaa katsellessa otin kätösiini omat sukantekeleeni ja sain niitäkin kudottua eteenpäin. Olisi kudotuttanut vaikka kuinka myöhään, mutta silmät alkoivat lupsahdella siihen malliin, että oli pakko lopettaa.

Tänään olen taas tikuttanut sitä huivia. Meinaa vain ajatukset lähteä koko ajan harhailemaan. Mietityttää niin moni asia, ja osa niistä aiheuttaa paniikinomaisen tunteen. Hyvin arvattu, liittyy taloudelliseen selviämiseen.
Onneksi on omasta takaa lankoja, ettei tarvitse ainakaan kutomista lopettaa ihan heti. Tuntuu vain niidenkin kohdalla siltä, että osasta lankoja en tule ikinä tekemään mitään - eli täytyisi myydä puhumattomatta ja ostaa uusia tilalle. Tosiasiassa se varmaan menisi niin, että myydyistä langoista tulevat rahat menevät elämiseen eivätkä uusiin lankoihin :(

Kultsi kävi tuossa pikaisesti kahvilla :) Oli kiva, kun hän kävi.Niin kuin aina on.
Iltapäivällä iski taas hirvittävä itkukohtaus ja vaivuin muistelemaan menneitä - seurauksena hirveä päänsärky. Nyt täytyisi toipua ja rauhoittua sen verran, että saisi otettua taas kutimen käteen.





sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

En olisi uskonut, että sen perjantaisen olotilan jälkeen olisi ollut puhtia leipoa seuraavana päivänä pullaa, mutta niin vain tein reippaana tyttönä litran pullataikinan. Pitkästä aikaa leivoin myös korvapuusteja - sen kyllä huomasi. En saanut rullattua riittävän tiukalle sitä taikinaa, joten korvapuustit olivat enimmäkseen "kieli poskella" eli eivät olleet symmetrisiä. Toisaalta, mitä ulkonäöstä näin kotioloissa, kun maistuivat oikealta.

Leipomisen jälkeen olin aivan veto pois ja mietin hyvinkin vakavasti päikkäreitä. Ne jäivät kuitenkin ottamatta, kun tuli sellainen tunne, että pakko päästä kutomaan. Sainkin heiluteltua puikkoja siihen tahtiin, että ystävättäreni sukat valmistuivat :)

Nyt olisi tarkoitus aloittaa se viimeinen UWA eli Novitan uudesta lehdestä se malli 37 ( kolmiohuivi ). Sen valmistuttua olisin sitten saavuttanut tavoitteeni ja selvinnyt UWAn kunnialla loppuun.
Telkan katselua varten mulla on odottamassa lukematon määrä aloitettuja sukkia (joululahjoja), joita on hyvä aivottomasti kutoa.

Pitäisiköhän laittaa kuva niistä ystävättäreni sukista ennen kuin unohdan. Lankana niissä on CWC California Salida ja lankaa meni 72g.


Onneksi tänään ei tarvitse laittaa ruokaa, vaan aiemmin tehtyä nakkikeittoa on edelleen. Saan keskittyä vain kutomiseen :D

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Mietteitä perjantaihin



En tiedä, mistä tämä apeus taas tuli. Lohduttavaa on se, ettei tämä päivä tunnu niin pahalta kuin eilinen. Jospa tämä tästä.. :)
Eilen en saanut kudottuakaan juuri yhtään. Elättelen toiveita, että tänään puikotkin tarttuisivat paremmin kätöseen.

Olen tässä arponut, menisinkö kutomaan vai tekemään nakkikeittoa. Siinä olisi puolensa, että tekisi keiton ensin, jonka jälkeen voisi kutoa niin paljon kuin sielu sietää ilman "pakollisia" töitä. Minulla on ne ystävättäreni toiset tummansiniset sukat puikoilla ja ne olisi kiva saada valmiiksi. Sitten täytynee tehdä se viimeinen UWA eli se huivi. Varmaan se menee siihen, että huivia tehdään päivisin ja illalla telkkaa katsellessa tikutetaan sukkia. Täytyyhän sitä varautua jo jouluun - "enää" 299 päivää aikaa jouluun ;D

Huomenna olisi suunnitelmissa leipoa pullaa. Taas. Tuntuu, että leipomani pullat menevät ihan läpi käsien, vaikka itse en syö kuin 3-4 kpl. Ei siinä mitään, mukavaahan se on, että kelpaavat.

Ajatukset kiertävät taas samaa kehää. Tunnen itseni tarpeettomaksi ja ihan kakkosluokan kansalaiseksi, jolla ei ole mitään väliä. Monta kertaa olen ajatellut, kuinka paljon parempi olisi heittää pyyhe kehään.. Tämä on niin rämpimistä päivästä toiseen - hetki kerrallaan. Pitemmän ajan suunnitelmat ovat ihan outo käsite; hyvä jos saan / pystyn suunnittelemaan asioita seuraavaan päivään. Jollain tasolla ajattelen, että mikä järki suunnitella tässä kohtaa joululahjoja, kun en edes tiedä, jaksanko sinne asti - joulu on niin kaukana. Niin  ajattelin viime vuonnakin, mutta niin vain se joulu tuli ja meni, mutta siitä huolimatta.
On niin monta asiaa, jotka vaikuttavat tähän fiilikseen.
Äitiäkin olen taas ajatellut ja toivonut, että hän olisi vielä olemassa; haluaisin niin itkeä  oloani hänen olkapäätään vasten ja kuulla hänen sanovan, että asiat järjestyvät. Äiti on aina äiti.
Myöskin Kultsia on ikävä. Hän tietääkin sen. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, minulle on niin tärkeää, että olemme hyviä ystäviä ja että hän on edelleen elämässäni, vaikkei meidän oltu tarkoitettu olevan naimisissa hamaan loppuun asti.
Muutenkin pienet asiat saavat taas hirveän isot mittasuhteet ja tuntuvat kaatavan koko maailman. :(

Ei vitsi, parempi lopettaa kirjoittaminen, kun tämä meni taas tällaiseksi.

Toivottavasti teillä on parempi päivä ja muutenkin paremmat fiilikset. Anteeksi tämä vuodatus. Taas.