perjantai 19. lokakuuta 2018

Osasi ottaa aamulla koville herätä klo 5.30 - olin meinaan vielä yhden jälkeen hereillä. Mut mikään ei auttanut, pakko oli nousta. Lähdin jo ennen seitsemään käynnisteleen autoa, kun ikinä ei tiennyt lähteekö se käyntiin ensimmäisellä vai sadannella kerralla. Lähti toisella yrityksellä.
Ei kun nokka kohti Lahtea. Siellä on Renkomäestä melkein Launeelle asti tietöitä ja sanoisin, että pimeässä se oli ihan peestä mennä; etenkin kun ei muutenkaan juuri aja Lahdessa.
Olin joskus 7.15 perillä eli jäi vartti aikaa odottaa ennen kuin ovi aukesi. Onneksi en ollut ainoa odottaja. Mut on nuo miehet mahdottomia - lähestulkoon tönivät toisiaan, että kuka ehtii ekana tiskille. En viitsinyt osallistua kisaan ;)

Kun sain asian hoidettua tiskillä ja jätettyä avaimet, tein itselleni pesän pöydänviereen. Toisin sanoen kuppi kahvia ja käsityö esille. Olin niin fiksu, että otin sukkakutimen mukaan, kun tiesin, että menee 1,5-2h. ( loppujen lopuksi meni 3h) Vietin siis itsekseni LänsiAutossa KIP -päivää (KIP=Knit In Public) Voitte uskoa, että sain osakseni sekä hymyjä että hyvin kummastuneita ilmeitä. Mut tosiasia on, etten olisi ilman kudinta saanut kulutettua 3 tuntia m Sukka oli melkein puolessavälissä, kun vihdoin pääsin lähtemään korjatulla autolla. (onneksi siellä oli ilmainen kahvi /kaakao automaatti :)

Vietin ihan itsekseni KIP -päivää tänään LänsiAutossa 3h.Kuljetusvälineenä äidin alakoulussa tekemä kässäpussi jostain 50-luvun alusta
Nyt auto on korjattu kalliilla merkkiliikkeessä, mut eiköhän se taas kestä seuraavat 15 vuotta. Airbagin valon palaminen yhtäjatkoisesti jonkin aikaa ja sammuminen yhtä yllättäen kuin oli alkanutkin, johtui siitä, että penkinalla menevissä johdoissa oli kosketushäikkää ja liitin enää kiinni hiinä ja hiinä. Sinne vaihdettiin uusia liittimiä ja vähän johtoakin.
Ajonesto -ongelmakin saatiin korjattua vaihtamalla se virtalukkoon menevä johtopaketti ratin sisään. Siellä oli lähes poikkimenneitä johtoja ja pitiv ät ihmeenä, että auto on yleensä enää lähtenyt käyntiin. Luojan kiitos, vika ei ollut virtalukossa, koska se olisi sitten tullut kalliiksi - silloin olisi pitänyt koodata uudet avaimetkin. Hyvä näin, vaikka riittävän kalliiksi se tuli näinkin. Nyt ihmetellään, miten selvitään seuraavat 2 viikkoa. Onneksi on perunoita ja pakkasessa jauheliha, niin saa ainakin keiton tehtyä niistä.
Niin ja korjasivathan ne sen repsikan turvatyynyongelmankin, minkä takia tuon ikäiset ja malliset autot kutsuttiin ilmaiseen huoltoon.

Ei maar, kai se täytyy mennä kutomaan sitä viimeistä peittoa. Kohta saan viimeiset langat kiinni ja sitten alkaa loppusuora. Tavoite on, että sunnuntaina se on viimeistään valmis.

Mukavaa viikonloppua!

torstai 18. lokakuuta 2018

Huomenta! Että osaa olla harmaata ja sumuista. No, kaipa se kuuluu syksyyn.
Pakotin eilen itseni kutomaan sitä viimeistä torkkupeittoa. Ei huvittaisi yhtään kutoa sitä;mieluummin tikuttaisin sukkaa tai jotain pienempää. Hartiat nimittäin kipeytyivät eilen, kun täytyy vähän väliä vääntää ja kääntää sitä peittoa. Yritän motivoida itseäni muistuttamalla, että enää yksi langanvaihto ja sitten on viimeiset langat menossa. En vaan meinaa motivoitua millään....

Huomenna pitäisi herätä klo 5.30. Mulla on tai siis autolla on huolto Lahdessa klo 7.30. Sinne ajaa n.30min (ehkä enemmänkin,kun Renkomäki - Laune väli on yhtä tietyötä) ja täytyy mennä yrittämään autoa käyntiin hyvissä ajoin. Se ei aina tykkää lähteä käyntiin, kun jostain syystä ajonesto ei mene pois päältä. Saavat huomenna katsoa senkin siellä. Vaikka Ukkokulta onkin ihan Guru korjaamaan autoja, niin tätä hän ei pysty korjaamaan. Todennäköisesti tulee uudet avaimetkin ja niiden koodaaminen.
Varsinainen syy huoltoon on se, että mun auto kuuluu sellaiseen ryhmään, jonka apparin turvatyyny saattaa laueta itsekseen ja lennättää muovinpalasia kaamein seurauksin näin vanhemmiten. Jokunen vuosi sitten oli kanssa takaisinkutsu tuon samaisen apparin turvatyynyn takia.

Syksy on yleensä mun vuodenaikani, kun pimenee eikä ole kuuma. Tänä vuonna sitä ihanaa tunnetta ei ole tullut. Tuntuu, että olen ajatellut asioita liikaa, minkä seurauksena meinaa tulla lamaantuminen, joka heijastuu mm. tuohon saamattomuuteen käsitöiden kanssa. Pelottaa ajatella, miten käy leipomusten ja loppujen joululahjojen kanssa. Turhan paljon on vielä tekemättä ja sitten on vielä yhdet tilaussukat ( polvisukat) ohuesta sukkalangasta.
Lisäksi on tullut kauhea huoli siitä, että olen jo 48v eli olen varmasti jo ylittänyt elämäni puolivälin. Ensimmäinen tavoitteeni on 63v, jolloin olisin elänyt vajaan 3kk kauemmin kuin äiti. Toinen etappi on 65, jolloin olisin samanikäinen kuin isä oli kuollessaan ja kolmas tavoite on elää yli 80 vuotiaaksi. Lyhyesti sanottuna, stressaan siitä, että olisi vielä paljon lankaa kudottavana ( en ole ehtinyt kutoa elämässäni vielä tarpeeksi) ja hyvää elämää elettävänä Ukkokullan kanssa. Noita kun riittävästi pyörittää mielessään, on seurauksena takuuvarma stressaantuminen. Juu, tiedän että pitäisi elää päivä kerrallaan ja siten, että jos heräisi seuraavana aamuna keittämään kuolleena kahvia, voisi sanoa, että on elänyt riittävän pitkän ja hyvän elämän. Nyt tulee se surullisen kuuluisa "Mutta......"
Miksi ihmisen pitää miettiä tuollaisia? Miksei voi vain nauttia elämästä päivä kerrallaan? on elämän tuhlaamista, kun surkuttelee tuollaisia kuin minä teen. Siinä unohtaa helposti elää. On aika ankeaa sitten (ehkä) vanhana ajatella taaksepäin ja miettiä, miksen silloin aikani tehnyt näin ja näin. Kaipa elämän kuuluu välillä olla ahdistavaa, jotta osaa iloita ja nauttia pienistäkin asioista.

Nyt menen kutomaan sitä peittoa - ei tästä muuten mitään tule.

maanantai 15. lokakuuta 2018

Tulin pikaisesti pyörähtämään, kun nyt ei oikein juttu luista. Aloitetaan myynti-ilmoituksella:


Myydään käsinneulottu uusi ja käyttämätön torkkupeitto, jonka koko on
 pingottamatta 147cm x 145cm.
 ( pingottamalla saa lisää mittaa ja leveyttä)
Lanka on pehmeää, 100% akryylia (ollut itsellä 6kk käytössä satunnaisesti,
 eikä ole nyppyyntynyt)
Ei tunnu muoviselta. Ylä- ja alareuna eivät ole identtiset kuvion suhteen.

Hellävarainen pesuohjelma 40 astetta, tasokuivaus, ei rumpukuivausta, ei silitystä,
 ei valkaisua.

(lankojen osuus hinnasta n.50e )

Jos hinta tuntuu pahalta, aina voi tarjota,kunhan tarjous on järkevä :)

Postitan joko postin tai matkahuollon kautta, jolloin postikulut ostajalle
.
Nouto Orimattilasta mahdollinen

Hinta: 120 euroa


Olin suunnitellut tätä serkkuni aikuiselle tyttärelle joululahjaksi, mutta kun en ole kolmella kysymiskerralla saanut vastausta, en väkisin tuputa. Samaisen serkkuni aikuinen poika sen sijaan oli ihan innoissaan,kun kysyttiin haluaako hän torkkupeiton. Hänelle on nyt työnalla vastaavanlainen peitto,mutta harmaa.

Joululahjasukkiakin on muutama pari valmistunut. Se ei paljon lohduta - lahjalista pitenee koko ajan toisesta päästä. Olikohan se Facessa, missä joku päätti "ilahduttaa" kertomalla, että jouluun on enää 10 viikonloppua. Arvatkaa, tuleeko jollekin vielä kiire....

Kaalikääryleitä tein toisen satsin pari viikkoa sitten. 77 kpl tuli eikä yhtään ehtinyt pakastimeen. Miten niin meillä tykätään kääryleistä??!! 
Lauantaina tein 5 litraa kotoa opittua makkarakeittoa (sis.maustekurkkua ja paljon sipulia) eikä sitä enää huomiseksi riittänyt. Ukkokultani on ihan heikkona siihen <3

Muuten on mieli ollut välillä niin maassa, että päivät ovat menneet nukkuessa ja muutenkin kuin sumussa kulkien. Mä stressaan ilmeisesti joulua, kun on niin paljon kudottavaa vielä ja sitten pitäisi leipoa perinteiset miljoona kuivakakkua. No, kaipa tämä mun stressaaminen kuuluu osaltaan mun jouluvalmisteluihin.

Nyt poistun linjoilta. Yritän tässä jonain päivänä tulla kirjoittamaan enemmän.
Jos vaikka viikonloppuna, kun olen käyttänyt auton Nissanilla takaisinkutsussa repsikan turvatyynyn takia ja samalla saavat katsoa, miksei ajonesto lähde aina pois. Saattaapi tulla kallis remontti. Mutta siitä lisää viikonloppuna.

Aurinkoista syysviikkoa!

ps. Jos haluat ostaa peiton tai / ja sukkia tuolta myyntisivulta, niin laita meiliä tai jätä viestiä kommentteihin.