Jotenkin tämä blogin päivittäminen on jäänyt taka-alalle. Lieneekö syy siinä, että viikko on ollut aika vaihteleva. Mielialat ovat menneet laidasta laitaan ja toisaalta olen ollut, ihan rehellisesti sanoen, saamaton.
Kutominenkin on ollut vaihtelevaa; välillä puikot ovat heiluneet kauheaa vauhtia, mutta välillä niitä ei ole saanut millään liikkeelle, vaikka kuinka olisi halunnut kutoa.

Sain kuitenkin seitsemännen UWAtyön valmiiksi viikolla. Kyseessä oli koon 38 sukat TeeTee Pallaksesta. Varren mitta on 25cm ja lankaa meni 100g.

Nyt on puikoilla unisukat siitä Ruskovillan silkki - baby camel -langasta. Ihanan pehmeä lanka jo vyyhdillä, mutta jos mahdollista, niin vielä pehmeämpää kudottuna. Siitä yllätyin, miten kevyet sukat em. langasta tulee. Tuntuu, ettei yksi sukka paina juuri mitään. Saan kohta ensimmäisen sukan valmiiksi - ajattelin sitten leikilläni punnita, kuinka paljon se painaa.
Kun saan nuo em. sukat valmiiksi, on Uwassa jäljellä kolmet pitsisukat ja yksi huivi. Sanoisin, että hyvällä mallilla tuo tempaus.

Viikolla varmistui se työkokeilupaikka eli kaikkiin avoimiin kysymyksiin saatiin vastaus :) Ensi viikolla menen tekemään sopparin :) :) On taas yksi huoli vähemmän - ainakin siihen asti, kunnes alan jännittää sinne menoa. :D Mutta ette uskokaan, kuinka iloinen olen siitä, että pääsen sinne käsityökeskukseen työkokeiluun!
Mutta miten mä pystyn olemaan ostamatta siellä lankaa??!!!?? Siellä oli ja on kaikkea ihanaa myynnissä...

Vaikka viikko onkin ollut vaihteleva ja on ollut huonoja päiviä, olen iloinen ja onnellinen siitä, etteivät ystäväni ole jättäneet minua yksin, vaan ovat pitäneet yhteyttä. Ystävillä on suuri merkitys ainakin minulle. Mikä tärkeintä, ystäväni ovat sellaisia, ettei minun pakosti tarvitse skarpata, vaan voin olla juuri sellainen kuin sillä hetkellä olen. Se kai on pohjimmiltaan se ystävyyden merkki.
Kiitos kaikille, jotka kestätte minua - niin livenä kuin puhelimen välityksellä puheluiden tai tekstareiden merkeissä. Olette tärkeitä ja rakkaita <3