Että osaa ihmislapsi olla väsynyt ja haluton tekemään mitään. Tuntuu taas, että kaikki on ihan turhaa.
Aamulla oli tosi vaikea herätä, saatika lähteä käymään ihmistenilmoilla. Paljon mieluummin olisin mököttänyt kotona. Kodista lähteminen tarkoitti sitä, että piti vetää naamalle hyväntuulisen ihmisen "naamari".
Kotiuduttuani asioilta pakotin itseni tekemään ruokaa - varmuuden vuoksi, jos vaikka jossain kohtaa tulee nälkä. Eipähän tarvi sitten kuin lämmittää valmis eväs.
En tiedä, mikä tämän väsymyksen ja haluttomuuden mihinkään, taas laukaisi.

Kutoa olen yrittänyt aina välillä. Pikkuhiljaa sukka edistyy. Huivissa ( siinä viimeisessä UWAssa ) en ole päässyt aloitusta pitemmälle; tuntuu, etten  jaksa keskittyä siihen ohjeeseen yhtään. No, on tässä vielä aikaa saada se valmiiksi ennen vappuaattoa.

Kultsi tulee iltapäivästä käymään kahvilla ja samalla leikkaan hänen tukkansa. Täytyy yrittää tsempata itseäni edes hieman pirteämmäksi hänen tuloaan varten. Toisaalta elättelen toiveita, että hänen käyntinsä piristää minua.

Anteeksi, kun oli tällainen masentava päivitys tällä kertaa.