Saako nyt olla tyytyväinen itseensä? Olen leiponut kaikki piimä- ja sitruunakakut, mitä pitikin. Huh. Oli se aikamoinen urakka. Pakko myöntää, että parissa kohtaa tehtiin ja itkettiin, kun ei millään olisi jaksanut enää tehdä. Vielä pitäisi tehdä yksi tiikerikakku. Tänään kuitenkin teen uuden piparitaikinan, jonka leivon sit huomenna. Niistä viikko sitten tehdyistä pipareista alkaa olla vain murut jäljellä.
Tarkoitukseni oli ottaa kuvat kakuista ja laittaa tänne, mutta tulin laittaneeksi niin kiireellä pakastimeen, että kuvaaminen jäi. Epäilen, että "verottaja" tai laaduntarkkailija olisi saattanut iskeä niihin, jos en olisi toiminut ripeästi. Noissa kakkuresepteissä on se ihana puoli, että kun niitä tehtiin Mammun kanssa vuosikaudet ja niitä on koko ikänsä syönyt tietää, miltä niiden kuuluu maistua ja näyttää. Mammu olisi varmaan ylpeä, koska kakkujen pohjat eivät halkeilleet eikä siihen keskelle noussut sitä torvea, jolloin kakku olisi näyttänyt oikeinpäin ollessaan sieneltä.

Pitkät sukatkin on haettu eilen. Hyvä, että  pääsin niistä viimein eroon. Vielä pitäisi löytää niille kaksille säärystimille kuvat. Taidanpa laittaa ne tähänkin myyntiin, eli 7 veikasta kudotut pitkät, 65cm, säärystimet hoikkaan / tavalliseen jalkaan. Hinta 24e sis postin 2. luokan maksina.

Meillä on maa valkoinen ja lisää tulee koko ajan. Olikohan se toissailtana, kun täällä höytyili lunta, joka jäi maahan. Viime yönä sitä on sitten tullutkin vähän reippaammin. Ei nyt ihan laulun sanoin "lunta tulvillaam on raikas talvisää.." mutta tasaisen valkoista kuitenkin. Yritän ottaa kuvan, mutta vielä voi olla liian pimeää kuvan onnistumista ajatellen. ( kello on 7.48 )

 

Joo, arvasinkin, ettei kuvä ole hyvä, mutta näkee tuosta sen verran, että lunta on ja lisää tulee.

Tänään suunnitelmissa on ainakin se piparitaikinan teko ja kutominen. Lupasin kutoa Kultsin joululahjapakettiin sukat; vielä olisi puolet terästä ja kärkikavannukset jäljellä.

Nyt tämä tyttö lähtee keittämään lisää kahvia - silmät eivät meinaa pysyä auki.

Mukavaa lauantaita!

Joulupaniikki

Joulu lähenee uhkaavasti enkä jaksaisi eikä huvittaisikaan tehdä mitään sen eteen. Viime viikonloppuna, tarkemmin sanottuna itsenäisyyspäivänä, leivoin kaksinkertaisen annoksen pipareita. Mammun kanssa oli 30 vuoden ajan tapana leipoa ekat piparit Itsenäisyyspäivänä. Nyt kun leivoin niitä yksin ( kun ei ollut enää Kultsiakaan kaverina) tuli hirvittävä ikävä molempia. Osittain kyyneleet silmissä sain ne piparit tehtyä. nyt neljä päivää myöhemmin tilanne on se, että täytyy leipoa ensi viikonloppuna uusi satsi. Joku ihme keksihiiri asustaa täällä... Tuossa kuvassa on pitkälle toistasataa piparia.

Käsityörintamalla edistyy sukat verkkaiseen tahtiin. Sain ne jälkimmäiset tilaussukat 40cm varrella valmiiksi Itsenäisyyspäiväiltana.  En taida ihan hetkeen tehdä polvareita - tai ei sitä tiedä. Lankana näissä on TeeTee Pallas ja ohje Tekstiiliteollisuuden sivuilla

 

Tällä hetkellä on Zeldan värjäämästä villa-kasmir-nylon .langasta sukat tulossa. Nekin pitäisi saada valmiiksi reippaaseen tahtiin.

Alkuviikosta päätin, että otan tämän viikon rennosti ja ensi viikolla aloitan leipomukset , ettei jää Koskiin menoa edeltävälle viikolle. Onneksi tulin vilkaisseeksi kalenteria - Koskin reissuhan on jo viikon päästä ; olin ihan varma, että siihen on vielä 2 viikkoa aikaa.
Eihän siinä sitten auttanut muu kuin alkaa leipoa. Eilen leivoin 4 Mammun piimäkakkua (osittain itku silmässä, kun olin niin uupunut siitä) ja tänään viimeiset kaksi. Huomenna ajattelin pitää kudontapäivän ja perjantaina olisi sitten neljän sitruunakakun vuoro. Lauantaina uusi piparitaikina ja sunnuntaina niiden leipominen. Sitten puuttuu enää joulutortut, mutta ne tehdään sitten lähempänä joulua. ( Ekan satsin ajattelin kyllä tehdä vielä tänä iltana )

Mutta kyllä sen huomaa, ettei ole ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Leipomisen pitäisi olla hauskaa ja joululeivonnaisten tuoksusta, joka täyttää kodin, pitäisi nauttia. Nyt vain tuntuu, että suoritan leipomista, koska jouluksi kuuluu leipoa ne tietyt jutut. Onneksi sain taottua järkeä sen verran päähän, etten ottanut lahjoista stressiä rahapulan ja saamattomuuden (=kutomattomuuden) takia. Tuo on uusi piirre minussa. Ilmeisesti olen niin loppu, ettei nuo jaksa hetkauttaa suuntaan tai toiseen - ainakaan pahasti.

Ruokaa pitäisi laittaa, muttei ole hajuakaan siitä mitä se olisi. Kävin jo kerran kaupassakin ihmettelemässä, mutta mikään ei houkutellut. Ja toisekseen - ei huvita laittaa ruokaa. Kyseessä siis ongelma.

Kai tässä täytyy mennä ihmettelemään, mitä seuraavaksi. Mukavaa keskiviikkoiltaa kaikille!

napinapi..

Että osaa ketuttaa kuin pientä oravaa, jonka käpy on jäässä. Maksoin äsken laskuja ja tilille jäi huimat 99snt. Rakenna noilla sitten joulua. Vielä jäi muutama lasku maksamatta eli täytyy soittaa ja anella maksuaikaa. Tämä on niin syvältä. Jos suoraan sanon, niin meni joulufiilikset aikalailla pakkasen puolelle. Että osaa kiukuttaa lujaa.
Pitäisi ilmeisesti laittaa lisää lankoja myyntiin, mutta kun enää en raaskisi luopua mistään. Tuntuu vain siltä, että se olisi ainoa keino muuttua rahaksi.

Ulkona on pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, muttei se jaksa piristää mieltä yhtään. Voisi melkein sanoa, että aurinkokin kettuilee paistamalla.

Huomenna pitäisi tehdä piparitaikina ja leipoa se lauantaina. Lisäksi pitäisi tehdä ne kakut, mutta motivaatio katosi näiden laskujen myötä. Tämä on niin tätä.

Puikotkaan eivät ole oikein tarttuneet käteen. Muutaman kerroksen saan aina välillä tehtyä, mutta tuntuu, ettei kudin edisty yhtään. Sukkia pitäisi vielä muutama pari saada tehtyä ennen joulua... Kertokaa, mistä saan inspistä kutomiseen ja leipomiseen...

Parin tunnin päästä olis sauna. Löytyisiköhän se kadonnut inspis sieltä vai jääkö loputkin puhdista sinne..? No, se jää nähtäväksi. Mutta ihanaa, kun pääsee lämmittelemään saunaan.

En käsitä, miksen saa taas kirjoitettua mitään. Yksi syy voi  olla matalapaine, joka edelleen jatkuu ja toinen syy yksinkertaisesti saamattomuus. Tuntuu, etten viitsi tänne vuodattaa kaikkea peetä, mitä mielessä liikkuu.
Enkä ole saanut luettua muiden blogeja aikoihin. Älkää huolestuko, palaan kyllä lukemaan, kunhan saan aikaan.

Joulukin alkaa ahdistaa, vaikka päätin, ettei tänä jouluna tipu sukulaisille sukkia eikä huiveja. Ehkä sitten taas ensi vuonna.
Tällä viikolla pitäisi repiä jostain rahaa, että pääsisi ostamaan leivonta-aineet kakkuihin ja piparitaikinaan. Perjantaina olisi tarkoitus tehdä piparitaikina ja leipoa perinteisesti Itsenäisyyspäivänä. Tein tuossa kauppalapun tarvikkeista ja pakko sanoa, että menee pieni omaisuus niihin. Olis rahalle muutakin käyttöä, mutta täytyyhän sitä edes jouluksi leipoa. Ja tehdä Lasimestarin silliä ja ostaa lanttulaatikkoa sekä rosollia.Niin ja imelletty perunalaatikko pitää tehdä. Kinkku tulee joululahjaksi. Mutta mistä kaikkeen revitään rahaa..

Vähän olen saanut käsitöitäkin tehtyä ja valmistumaan. Pikkuserkkuni, jolle oli ne mustat matot, saa vielä virkatun korin. Ohje on isompi kahvallinnen kori Lankavan sivuilta. Poikkeuksena se, että tein Paula -kuteesta sen. Kudetta meni kilon verran.

Lisäksi olen kutonut yhdet polvisukat, lankana TeeTee Pallas. Ohje on Tekstiiliteollisuuden sivuilta, Se ero tuohon malliin on se, että tein nilkkaan resorin.

 

Nyt on puikoilla toiset polvarit, jotka tulevat ihan tuon ohjeen mukaan.
Näiden jälkeen pitäisi kutoa vielä viidet sukat ennen joulua. Taitaa yöt jäädä lyhyiksi...

Kai tässä täytyy mennä jatkamaan kutomista. Mukavaa alkanutta viikkoa!

Harmaa ja pimeä sää jatkuu. Yritin piristää itseäni leipomalla kaneliässiä Mammun ohjeella, muttei nekään onnistuneet, vaikka ohjetta noudattaen lisäsin viimeistä jauhomäärää. No, ehkä se on harjoituksen puutetta. Äkkiä laskeskelin, etten ole varmaan 6-7vuoteen tehnyt niitä. Vähän niistä tuli kovia, mutta täytyy kastaa kahviin - maku on sentään oikea.
Mieli ei kyllä parantunut tuossa projektissa.

Ai niin, olenhan minä jotain saanut valmiiksikin käsityörintamalla, vaikka tuntuu, etten edes kudo enää. Puolikkaalle kudoin Eeva Savirannan Petäjä -sukat

 

Sen lisäksi on valmistunut pikkuserkulleni joululahjaksi menevistä pienistä Paula -matoista ensimmäinen. Että inhoan virkata  / kutoa mustaa. Toinenkin on työnalla eli täytyisi sinnitellä se valmiiksi.

 

Lisäksi on valmistunut kahdet sukat ystävättärelleni, mutta niistä laitan kuvat vasta joulun jälkeen, koska ovat menossa joululahjaksi. Olisihan se tylsää nähdä joululahjat etukäteen. Tiedän nimittäin ystävättäreni lukevan tätä, joten ne olisivat väkisin osuneet hänen silmiinsä.

 

Iso kiitos, Ystäväiseni, hiusten värjäämisestä. Nyt olen taas itseni näköinen. :)

 

Tänä vuonna on onneksi sovittu sukulaisten kanssa, ettei pidetä mitään jouluhömpötystä. Jos välttämätta haluaa, niin saa ostaa suklaarasian, muttei sen enempää. Ei tässä ole yksinkertaisesti rahaa ostaa joululahjoja.

Tässä nähdään hyvä viimevuotinen tarkoitus tehdä joululahjat valmiiksi hyvissä ajoin, ettei tule tätä joulupaniikkia. Pahahahahhah!! Jäivät suuriksi sanoiksi. Mutta jos ens jouluksi olisi tässä kohtaa lahjat valmiina.... ( uskoo saa, joka haluaa )

 

Taidan siirtyä kutomoon tai siis virkkaamoon tällä kertaa. Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Pakko oli tulla vielä hehkuttamaan, että sain miesystävältäni ihanan ruusukimpun <3 10kpl. Jokainen ruusu edustaa 10% siitä, minkä verran hän rakastaa minua. Minua rakastetaan siis 100%sti

 

 

 



Olen niin stressaantunut ja tympiintynyt kaikkeen. Minä, joka en ole vuosiin järsinyt kynsiäni, päätin sitten pureskella 3 kynttä ihan olemattomiin - ja nyt harmittaa. No, nyt on myöhäistä itkeä eli ei kun kasvattamaan ne uudestaan.

Muutenkin tänään on saamaton päivä. Olen yrittänyt saada käsityötä käsiini, mutta toistaiseksi se on vain suunnitelman tasolla. Sen verran sain aikaan, että laitoin pesukoneen päälle. Johan sitä on siinäkin täksi päiväksi puuhaa ;)
Ei maar, täytyy tuossa illemmalla laittaa vielä ruokaakin, vaikkei huvita yhtään. Olisi ihanaa joskus mennä syömään valmiiseen pöytää eikä aina laittaa ensin ruokaa.

Pitäisi saada tänään kudottua yhdet sukat loppuun ja saada virkattua ensimmäinen niistä matoista myös loppuun. Seuraava sukkaprojekti on jo selvillä ja toiseen langatkin valittu. Saas nähdä, saanko yhtäkään käsityötä etenemään.

Oli taas niin harmaa päivä, ettei ole tosikaan. Vaikkei lumi niin kivaa ole, on siinä se hyväpuoli, että on valoisampaa. Siinä mielessä voisi sataa lumen maahan.

Olen melkein koko päivän pyörinyt muistoissa. Näin jälkikäteen ajatellen, olisin tehnyt joitakin asioita ja valintoja toisin, mutta myöhäistä itkeä. Nyt vain täytyy yrittää pelata näillä korteilla niin hyvin kuin pystyy. Osa minústa kyllä haluaisi heittää pyyhkeen kehään. Ei vain nappaa mikään.

Matalapainetta, matalapainetta..

On ollut niin matalapainetta ilmassa, etten ole saanut kirjoitettua enkä oikein tehtyä mitään. ja mitäpä sitä pahaa oloa tänne purkamaan...Tulee muillekin kurja olo. Toisaalta tämä saamattomuus ärsyttää todella lujaa. Pitäisi pakottaa itsensä tarttumaan asioihin, mutten saa kuin pakolliset hoidettua. Hyvä, että edes ne. Jos pakollisetkin asiat jäävät hoitamatta, niin sitten on jo todella huonoissa kantimissa pelkkä oleminen.
Nukahtaminen on tosi vaikeaa. Pyörin tunnin kax ja sitten lähden haahuilemaan hetkeksi.Sitten taas yrittämään, jos vaikka nukahtaisi. Miten voikin ketuttaa lujaa, kun ei nukahda - ja siinä mielentilassa nukahtaa vielä huonommin.

Pikkuisen olen saanut kudottua...Ihme sinänsä. Joululahjojen suhteen olen antanut periksi eli palataan asiaan ensi vuonna. Paitsi eräälle ystävälleni ja hänen miehelleen täytyy jouluksi kutoa sukat. Yksi torkkupeitto olisi pitänyt saada jouluksi valmiiksi, mutta saas nähdä miten käy. Rahapulassa lupasin kutoa kahdet polvarit ennen joulua ja lisäksi pitäisi virkata kaksi mattoa. Miksen osaa sanoa "Ei" ?

Ensilumikin kävi maassa. Tai no, on sitä vielä hieman siellä sun täällä, mutta suurimmat ovat sulaneet pois. Tänään kuitenkin autoon laitettiin talvikengät ja nyt sitten mennään ja rapistaan :) Pakko ne olisi ollut ennen pitkää kuitenkin vaihtaa eli ovatpahan laitettuna. Tulkoon lumi ja talvi.

Olen tuntenut itseni viime aikoina yksinäiseksi. Yritän torjua sitä yksinäisyyttä soittelemalla parille sukulaiselleni ja ystävälleni turhankin usein.Sitten on yksi ystävä, jonka kanssa viestitellään pikaviestein tai meilitse. Hänkin on tosi tärkeä ihminen minulle.
Tätini kanssa puhutaan päivittäin,mikä on ihan mukavaa. Tulee tunne, että siten pidämme huolta toisistamme; eipä niitä sukulaisia kauheasti ole, joiden kanssa pitää yhteyttä. Äidin puolelta kaikki 3 kpl ja isän puolelta 1. (serkun kanssa puhutaan 2 kertaa vuodessa eli silloin, kun soitamme synttärionnittelut ja nekin ovat kesällä neljän päivän välein)
No, tämä on tätä.

Olen pikkuhiljaa alkanut tsempata itseäni joululeipomuksiin. Äkkiseltään laskin, että 4-5 piimäkakkua, 3-4 sitruunakakkua ja kaksinkertainen annos pipareita. Lisäksi olen suunnitellut, että vuosien tauon jälkeen tekisin Mammun kaneliässiäkin. Ne ovat ihan sikahyviä. Nam! Saas nähdä, miten suunnitelmat pitää. Niin ja äidin ohjeella Lasimestarin silliä on kanssa pakko tehdä.
Kun saan rahaa kasaan, menen ostamaan jauhot ym, että voin aloittaa jo kakkujen teon. Ne täytyy varmaan laittaa sinetöityyn laatikkoon, että säilyvät jouluun.  ;)

Nyt menen takaisin sohvannurkkaan jurottamaan.