Mä olen ns. jumissa kotona, kun autossa on vielä kesärenkulat alla. Ukkokulta lupasi vaihtaa ne viikonloppuna ja samalla herkistellä jarruja, kun Allu pitää katsastaa parin viikon sisällä.
Ukkokulta lähti aamukahdelta auraamaan ja on mielenkiintoista nähdä, koska hän tulee kotiin. Menee varmaan normaaliin tuloaikaan, kun sillä firmalla,missä hän on töissä, on tuhottomasti huoltokohteita. Veikkaan, että hänelle maistuu uni töiden jälkeen.
Mäkin verestin valmomismuistoja ja kudoin aamuneljään. Siltikään en saanut nukuttua kuin nelisen tuntia. Olen vähän siivonnut ja nyt astianpesukone pyörii.
Nyt on sopivasti "luppoaikaa" jonka voi käyttää kutomiseen. Veikkaan kyllä, että kun istun tuohon kutomoon, en siitä hevillä lähde ( enkä millään muullakaan musiikkilajilla :D *puujalkavitsi" jos huomasitte)
Täytyisi saada tyhjennettyä kamera, että saisi laitettua tännekin uusia sukkakuvia. Ehkä mä jonain päivänä suoriudun. Ihan kuin se nyt isoja vaatisi...
Kaveri kävi eilen kahvilla ja tuli vähän purettua sydäntä. Muutenkin tämä lokakuusta alkava aika tuonne jouluun asti on mulle rankkaa aikaa, koska äidin lopun alku oli alkanut todenteolla. Juu, tähän joku voi sanoa, ettei ole mahdollista, koska äidin kuolemasta tulee 11 vuotta. Me vain olimme tosi läheisiä, kun meidän kolmen hengen perheestä oltiin jäljellä vain äiti ja minä sen jälkeen, kun isä kuoli 1993. Hullua ajatella, ettei äiti elänyt kuin 13 vuotta kauemmin kuin isä.
Yksi ja varmaan ainoa syy, mikä nosti äidin kuoleman näin voimakkaasti pintaan, on se, että kaveriltani leikattiin maanantaina syöpä, joka oli kohdussa. Leikkauksessa kävi ilmi, että syöpä oli levinnyt munasarjoihin, kohdunkaulaan sekä ylä- että alavatsaan ja kaikki pahanlaatuisia kasvaimia. Hän on ihan maansamyynyt (ei ihme) - mäkin olisin.
Nyt täytyy lopetella,kun Ystis tulee kahville.
Palaan asiaan myöhemmin tänään tai sitten joku toinen päivä.
Mukavaa perjantaita ja viikonlopun alkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kävit. Jätähän viestiä käynnistäsi ;)