Tässä on nyt muutaman päivän ketuttanut kuin pientä oravaa, jonka käpy on jäässä. Tuntuu, ettei mikään suju ja kaikki kaatuu niskaan. Pakko myöntää, että jokunen ärräpää on päässyt - ja tunteella. Ihan kuin tähän astiset eivät olisi riittäneet, tuli tänään Nissanilta kirje, missä oli tiedonanto takaisinkutsukampanjasta." Ongelmana on matkustajanpuoleisen turvatyynyn täyttölaitteesta, joka on saatettu valmistaa määritysten vastaisesti. Se voi aiheuttaa kohtuuttoman paineen täyttölaitteessa turvatyynyä laukaistaessa, jolloin turvatyyny voi irrota kotelostaan." No, ei kun soittamaan lähimpään Nissan huoltoon ja varmistamaan, koskeeko kutsu autoani. Tietenkin se koski. Johan se olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta, ettei se olisi koskenut. Niinpä sitten varasin ensimmäisen mahdollisen ajan, joka on 4.3. ja heti kello 9. Huomasin sentään kysyä, onko se pitkäkin projekti. Sanoivat, että vajaan tunnin eli ei paha. Täytyy ottaa kudin mukaan, niin saa ajan kulumaan ja samalla saa ajan käytettyä hyödyksi.

Toinen, mikä on lisännyt ketutusta on se, että hoitaja-aikani peruuntui taas. Tämä oli varmaan kuudes kerta reilun 3kk aikana, kun aika peruuntuu hoitajan sairastumisen tai loman takia. Tämä on niin syvältä. Viimeksi olin päättänyt avautua siellä kunnolla, mutta metsään meni se suunnitelma. Ensi maanantaina olisi uusi yritys, mutta saas nähdä miten käy.

Kutominenkin on ollut viime aikoina vähän pakkopullaa, mutta pakko vain on kutoa, kun en osaa istua tekemättä mitään. Jos en kudo, olen tietokoneella surffaamassa. Harmittaa vain, etten ole aikoihin jaksanut lukea muiden blogeja. Anteeksi :( Yritän ryhdistäytyä ja päivittää itseni teidänkin blogienne kohdalla.
Tässä ovat viimeisimmät valmistuneet sukat, jotka menivät tämän talon tosi mukavalle huoltomiehelle. Tummemmat ovat TeeTee Pallasta ja vaaleammat TeeTee Tundra alpakkasukkalankaa.  Vielä on tekeillä Regia Activesta hänelle yhdet sukat. JAVAssa on nyt 10 valmista eli kaksi pitäisi vielä tehdä vappuaattoon mennessä. Jäljellä on huivi ja torkkupeitto. Viimeisen tekemiseen menee varmaan koko kuukausi ellei kauemminkin.

Eilen kävin ystävättärelläni kahvilla. Hänen kanssaan on aina yhtä mukavaa ja ihanaa olla. Voi olla ihan oma itsensä. Elämä täällä olisi aika ankeaa ilman häntä. Tiedä sitten, olisinko edes enää täällä vai olisinko palannut synnyinkaupunkiini...etenkin,kun välit exään ovat viilenneet. Edes ystävänpäivänä ei tullut viestiä eikä meiliä, vaikka niin sovittiin pysyvämme ystävinä. Hitto, vanhat kaverit Koskistakin laittavat ystävänpäivänä viestiä ja synttärinä ja jouluna.
No, se siitä aiheesta.

Ketutus kasvoi taas entisestään. Piti tulostaa yksi juttu, mutta toi %#/?¤¤# tulostin ei suoriudu. Olen irroitellut johtoja ja laittanut takaisin, asentanut tulostimen uudestaan, mutta mitään ei tapahdu. Alkaa tuntua, ettei siitä ole enää kuin verkonpainoksi. Onneksi on joki heti tuossa tien toisellapuolella. Aikani taistelin tulostimen kanssa, mutta päätin antaa tällä erää periksi. Tilanne siis tulostimelle 1-0.

Kai tässä täytyy mennä taas kutomaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!