Posti heikensi taas palvelujaan

vuoden alusta.
Tuo selvisi minulle eilen, kun oven takana selvästi yritettiin tunkea maksikirjettä. En sillä siunaamalla päässyt avaamaan ovea ja ajattelin saavani hetken lisäaikaa, kunnes postinjakaja soittaa ovikelloa. Sitä soittoa ei koskaan tullut, vaan pudotettiin kortti isokokoisesta kirjeestä, joka on noudettavissa klo 16 jälkeen postitoimipaikasta. Yritin juosta jakajan perään, mutta oli nopeampi kuin minä.
Niinpä soitin postitoimipaikkaan ja kysyin numeroa jakeluun. Sinne ei enää ole suoraa numeroa. Omasta postistamme kuulin, että jakelun ohjeet ovat muuttuneet vuodenvaihteessa eli enää jakajat eivät saa soittaa ovikelloa vaan jättävät ainoastaan kortin isosta kirjeestä. Meni aikalailla herne nenään ja syvälle. Ensin päätin, etten hae yhtäkään maksikirjettä postista vaan annan niiden maata maksimiajan postissa ja sen jälkeen saavat tehdä mitä tykkäävät. No, sehän lähtee takaisin lähettäjälle ja palautusmaksu menee lähettäjälle. Ei hyvä.  Eilisillan mietin, mitäs nyt. Tänään mun raivoni postin pallveluiden huonontamisesta ja hintojen nostosta oli kasvanut niin paljon, että kirjoitin kettuuntuneen ja kettuuntumista tihkuvan kirjeen oman paikkakuntani jakelun esimiehelle. Vien sen huomenna postiin. Se menisi sisäisenä postina, mutta varmuuden vuoksi lähetän sen virallista tietä postimerkillä varustettuna. Jos olisin rikkaampi, laittaisin sen viimeisenä veemäisyytenä kirjattuna, mutta se ei nyt onnistu. Kirjeessä otin kantaa palveluiden huononemiseen suhteessa hintojen nousuun maksikirjeiden kohdalla.Mitä  merkitystä on maksikirjeellä, kun sitä ei enää tuoda kotiin ja hinnat alkavat olla jo lähellä paketin hintaa. 2.luokan maksikirje 500g asti 6,50e ja paketti 2kg asti 7,60e. Melkein olen itse henkolökohtaisesti valmis maksamaan seurantakoodista tuon 1,10e erotuksen. Ja kun lopputulos on 90% sama - hae lähetyksesi postista. Ja Smart -postin kautta vielä vähän edullisempaa.
Minulla oli tuolla alakerrassa asuessa tehtynä valtakirja, jolla annoin luvan jättää maksikirjeen oventaakse, jos en ollut kotona tms ja se toimi. ( tarvitaanhan siinä usko naapureihin, etteivät vie odottavaa pakettia oven takaa) Kysyin jakelun esimiehelle kirjoittamassani kirjeessä, onko tuota valtakirja mahdollisuutta vielä. Jos on, otan sen taas käyttöön. Mutta sanalla sanoen, osaa siepata lujaa nämä postin palveluiden huonontamiset. Mistä me asiakkaat maksamme? Emme ainakaan hyvästä palvelusta.

Täytyy ottaa vähän takaisin. Soitin valtakunnalliseen postin palvelunumeroon ja pienen päättäväisen mutinan jälkeen, täti suostui yhdistämään tänne jakelun esimiehelle. Hän heti muisti kuka olen ja sen, että minulla on voimassa oleva soppari siitä, että maksit voi jättää oven taakse, jos en ole kotona. Yksi syy ystävälliseen suhtautumiseen saattoi olla se, että tämä esimies tiesi mun olevan kauan talossa olleen jakajan kaveri. Hän lupasi sanoa tämän alueen jakajalle, että minulle tulevat maksit otetaan mukaan. Lisäksi hän oli hyvin tietoinen, että minulle tulee aika paljon maksikirjeitä. Jatkoi tuohon, että sehän taisi liittyä toimenkuvaan. (en kertonut, ettei ne enää liity ;) )
Puhelun aikana kuulin, että vuodenvaihteessa systeemit muuttuivat niin, ettei kerrostaloihin meneviä maksikirjeitä enää tarvitse edes ottaa mukaan lenkille. Että näin. Omalta kohdaltani sain kuitenkin asiaan hyvän loppuratkaisun. Toisin sanoen, hävitin sen tulikivenkatkuisen kirjoittamani kirjeen.

Tätini on tänään tulossa meille kyläilemään ja oikein yökylään. Sanoisin, että mukavaa. Hän ei olekaan ollut ennen meillä yökylässä. Hän oli saanut karvaiselle serkulleni, Urpo Lutulle, hoitajan. ( Urpo Lutu Armainen on kissa) Punertavasävyinen karvoitus niin kuin serkullaankin ;)
Olen varannut vaikka mitä herkkuja.

Tuossa taannoin, noin kuukausi sitten, hukkasin ne Karponz-puikot. Vieläkään ne eivät ole löytyneet. En käsitä minne ne ovat joutuneet. Turha kenenkään väittää, etteivät ne ole muka kadonneet maailmasta. Nih.

Pakkasta on 15 astetta ja ulkona höytyilee kevyttä pakkaslunta. Onneksi ei sada enempää, sillä tätini tuloon oli laitettu säävaraus. Kokemuksesta tiedän, ettei lumisateella ole kiva ajaa pitkää matkaa. Etenkin, jos ei ole aikoihin ajanut pitkää matkaa.