On tämä ollut ihan omituinen talvi... Vai pitäisikö sanoa, että onpas ollut pitkä syksy. Eihän talvea ole oikeastaan ollutkaan näillä leveysasteilla.
Ystis käväisi tuossa kahvilla ja rupateltiin niitä näitä. Hän on kyllä aivan ihana ihminen - jonka kanssa on helppo olla eikä tarvitse esittää mitään. Kyllä tytöllä pitää ainakin yksi sellainen ystävä olla 💓💖
Lähdetään huomenna käymään Lahdessa - Ystiksellä on meno ja mä lähden muuten vaan mukaan. Vaihtelua elämään.
Olen tänään ollut taas jumalattoman . Mä en käsitä,mistä se johtuu. Vielä melkein 2 viikkoa siihen labrakäyntiin. Toivottavasti selviäisi,mistä tämä johtuu. Jos ei johdu säästä,niin veikkaisin kilpirauhasta,mutta se jää nähtäväksi.
Se olis saunapäivä tänään. Ihan hullusti tässä kerrostalossa saunavuorot - torstai ja perjantai. No, jos sitten sauna siirtyisi vaikka lauantaihin, kun asustellaan siellä Ukkokullan omakotitalossa ja hän saa saunan rempattua. Ei välttis vielä kyllä valmistu tänä vuonna, mutta hyvää ei odota liian kauan. Eihän??
Pitäisi raahautua tuonne häkkivarastolle menemään tavaroita läpi. Niitä on siellä ihan liikaa. Jotain mitä jäi äidiltä ja hänen asunnostaan, mun ja eksän jotain tavaroita omakotitalosta ja jotain,mitä jäi kun muutin kolmiosta tähän kaksioon. Ja täälläkin on tavaraa ihan liikaa. Siinä mielessä kurjaa, että Ystis pääsi kurssille eli mulla ei ole nyt kaveria painelemaan valonappia,kun mä pengon varastossa. Typerää, ettei sitä valoa saa palamaan yhtäjaksoisesti - olisi paljon helpompaa puuhia siellä.
Mä en keksi ketään, joka tulisi sinne kaveriksi. Ukkokultaa on turha kysyä, koska hänen aikansa menee remontissa.
Yksi olisi,mutta hän todennäköisesti rohmuaisi kaikki itselleen ja kuitenkin haluaisin muuttaa jotain rahaksi. Siellä on oikeasti rahanarvoista tavaraa; vintagea ja silleen :)
Mulla on tällä hetkellä kahdet sukat vaiheessa;aivottomat ja vähän ajatusta vaativat. Tai no,kahdet aivottomat, mutta toisia voi kutoa vain valoisanaikaan,koska pääväri on musta. Mikä mutkin pani valitsemaan mustan...
Toisin sanoen, siirryn kutomoon.
Mukavaa päivää kaikille!
torstai 12. maaliskuuta 2020
perjantai 6. maaliskuuta 2020
Mukavaa Maaliskuuta
Niin se kuukausikin taas vaihtui. Tuntuu, että aika menee tosi nopeasti. Olikos se niin, että aika menee sitä nopeammin mitä vanhempi on...
Mä poden ikäkriiiä. En voi ymmärtää enkä hyväksyä sitä, että täytän kesällä 50. Juu, tiedän iän olevan vain numeroita, mutta silti. Mulla iskee paniikki siitä, etten ole vielä kutonut sukkakinntiötäni täyteen ja muutenkin on vielä paljon kaikkea kesken.
Toki ajatustapaani vaikuttavat ne seikat, että isä kuoli syöpään 65 -vuotiaana ja äiti 62 -vuotiaana. Jos menee samalla lailla,potkaisen mä tyhjää 59 -vuotiaana. En tahdo enkä ole valmis siihen.
Jostain kumman syystä olen viime aikoina ollut tosi väsynyt. Pitäisi varmaan saada aikaiseksi varata aika labraan - lähete on ollut jo ties kuinka kauan odottamassa. Oli pieni tauko - kävin varaamassa ajan sinne labraan. Meni 2,5 viikon päähän, kun kilpirauhasen takia täytyy mennä ennen klo 10.
Ystis pyörähti tuossa kahvilla ja turistiin niitä näitä. Hänen kanssaan on niin ihanan helppo jutella aiheesta kuin aiheesta.
Olen saanut taas muutamat sukat valmiiksi. Tällaisia tällä kertaa:
Mä poden ikäkriiiä. En voi ymmärtää enkä hyväksyä sitä, että täytän kesällä 50. Juu, tiedän iän olevan vain numeroita, mutta silti. Mulla iskee paniikki siitä, etten ole vielä kutonut sukkakinntiötäni täyteen ja muutenkin on vielä paljon kaikkea kesken.
Toki ajatustapaani vaikuttavat ne seikat, että isä kuoli syöpään 65 -vuotiaana ja äiti 62 -vuotiaana. Jos menee samalla lailla,potkaisen mä tyhjää 59 -vuotiaana. En tahdo enkä ole valmis siihen.
Jostain kumman syystä olen viime aikoina ollut tosi väsynyt. Pitäisi varmaan saada aikaiseksi varata aika labraan - lähete on ollut jo ties kuinka kauan odottamassa. Oli pieni tauko - kävin varaamassa ajan sinne labraan. Meni 2,5 viikon päähän, kun kilpirauhasen takia täytyy mennä ennen klo 10.
Ystis pyörähti tuossa kahvilla ja turistiin niitä näitä. Hänen kanssaan on niin ihanan helppo jutella aiheesta kuin aiheesta.
Olen saanut taas muutamat sukat valmiiksi. Tällaisia tällä kertaa:
Ukkokullalle Novitan Kantrista |
Ystävä pyysi tekemään hammaslääkärilleen aiheeseen sopivat sukat. Kuvat pinterestista,mutta itse ruudutettu |
Ystiksen Kissimirrit käänteisillä väreillä (suun. Lumi Kurmitsa) |
torstai 20. helmikuuta 2020
Perjantai 21.2. 2020
Huomenta! Kello on 7.05 ja aamukahvi juotu. Ulkona on pimeää ja märkää - on tämä ollut varsinainen talvi . Onko Raksulla ollut koko talvena 3 vai 4 lumilähtöä eli lunta ei ole pahemmin ollut maassa. Kyllä talvella pitäisi sentään maan olla valkoinen. Ei lunta tarvitse olla metri kaupalla - kunhan olisi sen verran, että päivät olisivat hieman valoisampia.
Juuri hiljattain muistelin,kuinka kouluaikana sai kävellä tuulessa,tuiskussa ja kylmässä kouluun aamuisin. Tänä talvena olisi voinut kulkea koko talven fillarilla.
Tietty joo... siitä tuli viime vuonna 30v, kun sain yo-lakin.
Mihin ne kaikki vuodet ovat menneet? Ainakaan en ole saanut mitään aikaiseksi,vaan olen ollut kakkosluokan kansalainen,jolla ei ikinä ollut edes vakituista työpaikkaa. Se on sellainen asia,mikä on painanut mieltäni aina.. Tuntuu, ettei koskaan ollut sellaista "normaalia" elämää, jossa käydään päivittäin töissä vuodesta toiseen, on täysi kesä- ja talviloma ym. Mulla oli koko työhistoriani aikana yksi ( ! ) täysi kesäloma.
Onneksi mulla on nuo käsityöt. Tulisin varmaan entistäkin sekopäisemmäksi ilman niitä. Ja onneksi ympärilläni on ihmisiä, jotka arvostavat kutomiani sukkia. Enhän mä niistä taloudellisesti hyödy edes lankojen hintaa, mutta joskus antamisen ilo syrjäyttää aidommat tunteet, niin kuin,olisikohan ollut Tenavissa, Tellu sanoi.
Eniten lämmittää se, että bestikseni täällä sekä Raksu ovat aina yhtä ilahtuneen oloisia,kun saavat uudet sukat.
Iltapäivällä pitäisi mennä yhden uudemman kaverin kanssa syömään. Ei oikein olisi rahaa,mutta aion silti mennä. Olemme nähneet muutaman kerran ja meillä synkkaa. Ei yhtä hyvin kuin mulla ja Ystiksellä...Mut kuitenkin. Ja jollain tasolla niitä ei voi verrata - ovat jotenkin erilaisia ystävyyksiä.
Juuri hiljattain muistelin,kuinka kouluaikana sai kävellä tuulessa,tuiskussa ja kylmässä kouluun aamuisin. Tänä talvena olisi voinut kulkea koko talven fillarilla.
Tietty joo... siitä tuli viime vuonna 30v, kun sain yo-lakin.
Mihin ne kaikki vuodet ovat menneet? Ainakaan en ole saanut mitään aikaiseksi,vaan olen ollut kakkosluokan kansalainen,jolla ei ikinä ollut edes vakituista työpaikkaa. Se on sellainen asia,mikä on painanut mieltäni aina.. Tuntuu, ettei koskaan ollut sellaista "normaalia" elämää, jossa käydään päivittäin töissä vuodesta toiseen, on täysi kesä- ja talviloma ym. Mulla oli koko työhistoriani aikana yksi ( ! ) täysi kesäloma.
Onneksi mulla on nuo käsityöt. Tulisin varmaan entistäkin sekopäisemmäksi ilman niitä. Ja onneksi ympärilläni on ihmisiä, jotka arvostavat kutomiani sukkia. Enhän mä niistä taloudellisesti hyödy edes lankojen hintaa, mutta joskus antamisen ilo syrjäyttää aidommat tunteet, niin kuin,olisikohan ollut Tenavissa, Tellu sanoi.
Eniten lämmittää se, että bestikseni täällä sekä Raksu ovat aina yhtä ilahtuneen oloisia,kun saavat uudet sukat.
Iltapäivällä pitäisi mennä yhden uudemman kaverin kanssa syömään. Ei oikein olisi rahaa,mutta aion silti mennä. Olemme nähneet muutaman kerran ja meillä synkkaa. Ei yhtä hyvin kuin mulla ja Ystiksellä...Mut kuitenkin. Ja jollain tasolla niitä ei voi verrata - ovat jotenkin erilaisia ystävyyksiä.
Ei ole totta! Kudoin itselleni sukat Ulliksesta |
Bestikselle Kissimirrit (Lumi Kurmitsan ohje) |
7 Veikka Raita,väri 840 ja koko 46 |
Bestikselle Nalle Garden -sukat
|
keskiviikko 5. helmikuuta 2020
"Kun maas' on hanki...."
Tai no, ei siellä mikään hanki ole. Sen verran on satanut, että maa on tasaisen valkoinen.
En rakasta lunta,mutta päivät ovat valoisampia ja kyllä tuo maa on nätimpi valkoisena kuin mustana ja loskaisena.
Mulla on mennyt nukkumisrytmi ihan sekaisin. On kääntynyt taas siihen, että kutoisin öisin vaikka kuinka pitkään. Viime yönä menin joskus 03.45 nukkumaan ja klo 7.10 pomppasin ylös. Epäilen kyllä,että tulee tirsa-aika suht aikaisin. En vai malttanut lopettaa kutomista. Kerrankos sitä sattuu 😜 Kutominen tuntuu vaan niin kivalta taas. Hartiat ovat kyllä erimieltä, mut nyt ei ole rahaa mennä hierojallekaan.
Voisi olla aiheellista mennä, koska harva se aamu herään ihan hirveään päänsärkyyn. Olen satavarma, että se johtuu hartioista. Plääh!
Surffasin äsken Facessa - ja nyt on mieli paha. Costellon piti tulla 1.5. Artjärvelle keikalle, mutta se on peruttu. Ihan sikamaisen väärin ellei suorastaan ihan pyllystä !!!! Mä olin niin täpinöissäni menossa sinne. No, kaipa tämä oli taas sitä mun tuuriani.
Vähän meinaa olla haikea olo; äiti täyttäisi tänään 76v. Täytyy laittaa kynttilä parvekkeelle. On tuo aika mennyt nopeasti: tänä vuonna tulee 14 vuotta siitä,kun äiti kuoli ja isän kuolemasta 28 vuotta. Mihin nuo vuodet ovat menneet ja tällaista vauhtia???!!!??
Mä täytän tänä vuonna 50, mikä tuntuu ihan mahdottomalta. Mä en tunne itseäni niin vanhaksi enkä halua olla näin vanha! Lisäksi mua alitajuntaisesti pelottaa, että näinkö mulla on 9 vuotta elinaikaa.... Isä oli just täyttänyt 12 päivää aikaisemmin 65v ja äiti oli kuollessaan 62v. Se tekisi 3 vuoden lasku lähtijän kohdalla eli mulla se olis 59v. En ole valmis siihen. Muutenkin musta tuntuu tosi pahalta ajatella, että olen jo elänyt suurimman osan elämästäni. Ollakseni ihan rehellinen, mua ahdistaa tosi paljon olla tämän ikäinen. Ikakriisi tai jotain. Ikäkriisiä pahentaa vielä tuo, että isän kuolemasta on tosiaan huhtikuussa 28 vuotta. Mä olin niin nuori ja elämä vielä edessä silloin.
Oli isot odotukset ja toiveet elämälleni, mutta toisin kävi. Onneksi on kuitenkin tullut ihania tuttavuuksia ja ystäviä vuosien varrella. Tai no, ystäviä ei ole tullut kuin pari, mutta ovat sitäkin tärkeämpiä ja rakkaampia.
Pieleen menneen avioliiton olis voinut jättää välistä, mutta oli siinäkin omat hyvät puolensa ja ehkä piti elää se löytääkseni Ukkakultani. Ilman exää en olisi koskaan tullut Orimattilaan enkä olisi tutustunut Ukkokultaani. Ehkä kaikella on kuitenkin tarkoituksensa :)
Jahas, nyt on aamukahvi juotu eli nyt siirryn puikkojen viereen.
Ihanaa torstaita kaikille.
ps. Jätä jotain viestiä tms. että näen kirjoitanko tätä vain omaksi ilokseni vai käykö kukaan enää lukemassa. En ihmettelisi,jos ei kävisi - oli niin pitkä tauko viime vuonna.
sunnuntai 2. helmikuuta 2020
Heleää Helmikuuta
vai pitäisikö sittenkin sanoa "harmaata Helmikuuta".... Ulkona on loskapaskaa ja tihkuttaa vettä. Todellakin harmaa päivä. Ei mitenkään mieltä ylentävää.
Aloin kutoa Ystikselle Lumi Kurmitsan "Kissimirrit" -sukkia Dropsin Fabelista. Tämä on nyt kolmas kerta,kun kudon ohuesta sukkalangasta vuosikausiin. Sanoisin, että tuo Fabel on ohuempaa kuin moni muu 2.5mm puikoilla kudottava. Ja ihan hirveää näpräämistä se kissanpää. Tuntuu, että täytyy ottaa tuntoaisti näkemisen lisäksi, että "näkee" silmukat. Pitäisköhän mennä optikolle....? Mun kakstehot eivät ole kuin pari kolme vuotta vanhat,mutta selkeästi olen törmännyt siihen, etten näe näillä lähelle enkä kauas.
Hitto, alkaa tulla liikaa isoja hankintoja listalle. Taitaa kiertoilmauuni joutua jonotuslistalle - pidän kuitenkin silmälaseja tärkeämpänä. En yhtään tykkää tästä tilanteesta.
Ja kirsikkana kakun päällä - mulla juilii hammasta. Taas. Yksityinen,missä kävin,on lopettanut ja julkiselle on ihan järkyttävät jonot. Kai mun täytyy odottaa niin kauan, että naama turpoaa - jos sitten pääsisi tuohon julkiselle ilman monen kuukauden jonotusta. Mene ja tiedä.
Ukkokulta on joutunut kahtena yönä lähtemään auraamaan. Kokenut jotenkin turhauttavana,kun päivän valjettua on alkanut sataa vettä ja lumi olisi kuitenkin sulanut. Toisaalta - olisivat varmaan joutuneet joka tapauksessa lähtemään sitten loskan poistoon. Ei kukaan kahlaa loskassa.
Mutta on tämä ollut omituinen talvi. Sellaisia oikeita talvipäiviä ei ole ollut ollenkaan. Ja mäkin laitoin vähiä rahoja uuteen talvitakkiin loppusyksystä.Hmph! No, jos ensi vuonna olisi käyttöä. Jotenkin en jaksa uskoa enää siihen, että tänä talvena tulisi niin kylmää.
Seuraava hankinta ( lisää rahanmenoa) onkin sitten uusi tikkitakki tms. Huomasin eilen, että vuori alkaa olla aikansa elänyt. Tulee mieleeni yläasteella ollut pitkä villakangastakkini, jonka pidin todellakin loppuun. Vuori meni niin risaksi, että leikkelin isompia repaleita pois ja loppujen lopuksi takki oli pyllyn kohdalta ja olkapäältä (kannoin aina samalla olkapäällä koululaukkua) kutakuinkin kulunut puhki. Äiti oli suuressa viisaudessaan sitä mieltä, että takki oli aikansa elänyt. Höh! Kyllä mä olisin sitä vielä voinut pitää. Myönnän, että mulla on paha tapa pitää vaatteet todellakin loppuun. Ei ehkä tarvitsisi pitää niin loppuun, että alkaa näyttää jo ...hmmm...tavallaan epäsiistiltä.
Teen edelleen niin - olen tosi huono käymään vaateostoksilla paristakin syystä: olen sen verran pyöreä, että vaatteita on hankalahko löytää ja toisekseen ns. isojen tyttöjen vaatteet ovat ihan sikamaisen kalliita;niitä ei ole missään Tokmannilla tms halvalla.
Ei mun eläkerahoilla vaatteita osteta, kun en muutenkaan oikein pärjää. Ilman Raksua olisin pis..lirissä ja olisi jäänyt käsityöharrastus tosi vähäiseksi.
Ei hitsi, pakko lopettaa. Alkaa ajatukset synkistyä ja nyt en jaksaisi sitä. Muutenkin mieli maassa,kun useita vuosia kestänyt hoitojakso loppui hoitajan poislähtemiseen. No, olisi se varmaan loppunut muutenkin. Se on vain ollut niin hienoa, että on ollut selusta turvattuna ja päässyt kerran kuussa purkamaan oloa ammattilaisen luo. Jännittää,miten tk-lääkärit suoriutuvat tästä mun lääkekuviosta ja miten saa labraan 6-12 kuukauden välein lähetteen kontrolleihin.
Aika näyttää.
Mukavaa sunnuntaita - tää menee nyt kutomaan!
Heipähei!
Aloin kutoa Ystikselle Lumi Kurmitsan "Kissimirrit" -sukkia Dropsin Fabelista. Tämä on nyt kolmas kerta,kun kudon ohuesta sukkalangasta vuosikausiin. Sanoisin, että tuo Fabel on ohuempaa kuin moni muu 2.5mm puikoilla kudottava. Ja ihan hirveää näpräämistä se kissanpää. Tuntuu, että täytyy ottaa tuntoaisti näkemisen lisäksi, että "näkee" silmukat. Pitäisköhän mennä optikolle....? Mun kakstehot eivät ole kuin pari kolme vuotta vanhat,mutta selkeästi olen törmännyt siihen, etten näe näillä lähelle enkä kauas.
Hitto, alkaa tulla liikaa isoja hankintoja listalle. Taitaa kiertoilmauuni joutua jonotuslistalle - pidän kuitenkin silmälaseja tärkeämpänä. En yhtään tykkää tästä tilanteesta.
Ja kirsikkana kakun päällä - mulla juilii hammasta. Taas. Yksityinen,missä kävin,on lopettanut ja julkiselle on ihan järkyttävät jonot. Kai mun täytyy odottaa niin kauan, että naama turpoaa - jos sitten pääsisi tuohon julkiselle ilman monen kuukauden jonotusta. Mene ja tiedä.
Ukkokulta on joutunut kahtena yönä lähtemään auraamaan. Kokenut jotenkin turhauttavana,kun päivän valjettua on alkanut sataa vettä ja lumi olisi kuitenkin sulanut. Toisaalta - olisivat varmaan joutuneet joka tapauksessa lähtemään sitten loskan poistoon. Ei kukaan kahlaa loskassa.
Mutta on tämä ollut omituinen talvi. Sellaisia oikeita talvipäiviä ei ole ollut ollenkaan. Ja mäkin laitoin vähiä rahoja uuteen talvitakkiin loppusyksystä.Hmph! No, jos ensi vuonna olisi käyttöä. Jotenkin en jaksa uskoa enää siihen, että tänä talvena tulisi niin kylmää.
Seuraava hankinta ( lisää rahanmenoa) onkin sitten uusi tikkitakki tms. Huomasin eilen, että vuori alkaa olla aikansa elänyt. Tulee mieleeni yläasteella ollut pitkä villakangastakkini, jonka pidin todellakin loppuun. Vuori meni niin risaksi, että leikkelin isompia repaleita pois ja loppujen lopuksi takki oli pyllyn kohdalta ja olkapäältä (kannoin aina samalla olkapäällä koululaukkua) kutakuinkin kulunut puhki. Äiti oli suuressa viisaudessaan sitä mieltä, että takki oli aikansa elänyt. Höh! Kyllä mä olisin sitä vielä voinut pitää. Myönnän, että mulla on paha tapa pitää vaatteet todellakin loppuun. Ei ehkä tarvitsisi pitää niin loppuun, että alkaa näyttää jo ...hmmm...tavallaan epäsiistiltä.
Teen edelleen niin - olen tosi huono käymään vaateostoksilla paristakin syystä: olen sen verran pyöreä, että vaatteita on hankalahko löytää ja toisekseen ns. isojen tyttöjen vaatteet ovat ihan sikamaisen kalliita;niitä ei ole missään Tokmannilla tms halvalla.
Ei mun eläkerahoilla vaatteita osteta, kun en muutenkaan oikein pärjää. Ilman Raksua olisin pis..lirissä ja olisi jäänyt käsityöharrastus tosi vähäiseksi.
Ei hitsi, pakko lopettaa. Alkaa ajatukset synkistyä ja nyt en jaksaisi sitä. Muutenkin mieli maassa,kun useita vuosia kestänyt hoitojakso loppui hoitajan poislähtemiseen. No, olisi se varmaan loppunut muutenkin. Se on vain ollut niin hienoa, että on ollut selusta turvattuna ja päässyt kerran kuussa purkamaan oloa ammattilaisen luo. Jännittää,miten tk-lääkärit suoriutuvat tästä mun lääkekuviosta ja miten saa labraan 6-12 kuukauden välein lähetteen kontrolleihin.
Aika näyttää.
Mukavaa sunnuntaita - tää menee nyt kutomaan!
Heipähei!
sunnuntai 26. tammikuuta 2020
Huomenta!
Syksy vaan jatkuu - ei ole tietoakaan lumesta. En rakasta pakkasta enkä sitä,että pitää kahlata lumessa, mutta kyllä sielu jotenkin kaipaa lunta ja "oikeaa" talvea.
Olen käynyt viimeiset 7-8 vuotta kerran kuussa hoitajalla purkamassa itseäni (sairastuin 2000-luvun alussa masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön) . Mulla on viisi kertaa vaihtunut hoitaja sen takia, että hoitaja on jäänyt eläkkeelle tai vaihtanut työpaikkaa. Taas kävi niin. En tiedä, teinkö oikean ratkaisun,mutta nyt kun tuli sama tilanne, mä päätin lopettaa käynnit. En jaksa enää aloittaa jälleen kerran kaikkea alusta. Muutenkin käynnit loppuisivat, koska systeemit muuttuvat siellä siihen, että lähetteellä sisään, pikainen hoito ja sitten ulos. Jotenkin tämä tuntuu nyt oikealta kohdalta lopettaa. Yksi syy, miksi uskallan lopettaa, on se, että hoitaja sanoi, että mä osaan lukea itseäni ja vointiani, ja hallitsen lääkkeiden pienen muuttelun olon mukaan.
Sain Raksulle toissapäivänä valmiiksi siniset,valkoraidalliset sukat. En ehtinyt edes kuvata niitä, kun ne olivat jo hänen jalassaan 😁😁 Kun hän eilen oli päivällä pois, sain äkkiä kuvattua ne. Suunnittelin hänelle sydänsukat, mutta nyt täytyy tehdä eka Ystikselle kissasukat,jotka lupasin tehdä. Aivottomana työnä kudon itselleni sukkia. Saa nähdä mitä niistä tulee....Mä en ole onnistunut ikinä kutomaan sopivia sukkia. Muille tulee hyviä,mutta jostain syystä omat eivät onnistu. Outoa!!!
Tällaiset ovat valmistuneet sitten edellisen päivityksen:
Raksun sukat toivotuilla väreillä ja raidoilla |
Ystikselle Regia silkistä |
Ystikselle Fortissima Color langasta |
En tiedä mikä aikuisiän ADHD muhun eilen iski. Melkein heti heräämisen jälkeen, innostuin tekemään croisantteja ja niiden jälkeen vielä pikkuleipiä. Tein äidin ohjeella Maailman parhaita viipaleleipiä. En muistanutkaan miten hyviä ne ovat.
Ei maar, enköhän mä mene aloittelemaan niitä kissasukkia.
Ihanaa alkavaa viikkoa teille,jotka vielä käytte lukemassa tätä.
Ps. Jätä joku merkki itsestäni,niin näen käykö kukaan lukemassa vai kirjoitanko vain omaksi ilokseni ;)
sunnuntai 19. tammikuuta 2020
Ei uskoisi...
..että on tammikuun 18.päivä. Maassa ei ole lunta yhtään ja lämpötilakin on +4,5 C. En muista,koska olisi ollut tällainen talvi. Raksulle tämä sopii - ei tule öisiä lumilähtöjä. Jotenkin sielu kuitenkin kaipaa sitä lunta;talvisin kuuluu olla lunta. Ihan tyhmää, jos tämä menee siihen, että talvi jää vuodenajoista pois.
Olen pitkästä aikaa kutonut ohuesta sukkalangasta kahdet sukat. Täytyy sanoa, ettei ole mun juttu. Ensimmäisen parin jälkeen ajattelin sen olevan sittenkin ihan ok, mutta tämä toinen pari ei meinaa valmistua ollenkaan. Mun pitkäjänteisyyteni on kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleen hukassa. No, onneksi on olemassa vähän vahvempia lankoja :)
En tiedä, mutta musta on aivan ihana kutoa noita Caritan helmisukkia. Voisin tehdä niitä vaikka kuinka paljon. (miten niin olen varautunut: mulla on vaikka minkä värisiä helmiä,jotta saan tehtyä kaiken värisiä)
Raksu kyseli tuossa,koska hän saa taas sukat. Lupasin tehdä seuraavaksi (tai sitä seuraavaksi) Hän haluaa vaaleanpunaiset sukat, joissa on vaaleansinisiä sydämiä. Saamansa pitää :) <3
Täytyy ensin suunnitella paperille ne kuviot - helpompi toteuttaa,kun on ohje mitä seurata.
Olen yrittänyt etsiä itselleni jo kesämekkoa / kesämekkoja. Toinen saisi olla hieman juhlavampi, kun kesällä on ne mun 50 vee bileet. Heti,kun näkee jonkun kivan siinä ei ole joko kokoja tai sitten vt ihan sikakalliita. No, eiköhän niitä kohta tule enemmän myyntiin - näyttää olevan vielä paljon Toivottavasti löydän kivat. ( nykyiset on pidetty niin loppuun, että melkein jo hävettää lähteä niillä liikenteeseen )
Toivottavasti onnistun löytämään mieleiset.
Kai mun täytyy mennä tikuttamaan tuota jälkimmäistä ohutta sukkaa vaikkei huvittaisi. Enää ne kissasukat Ystikselle ohuesta langasta ja sitten on ohuet tehty.
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Olen pitkästä aikaa kutonut ohuesta sukkalangasta kahdet sukat. Täytyy sanoa, ettei ole mun juttu. Ensimmäisen parin jälkeen ajattelin sen olevan sittenkin ihan ok, mutta tämä toinen pari ei meinaa valmistua ollenkaan. Mun pitkäjänteisyyteni on kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleen hukassa. No, onneksi on olemassa vähän vahvempia lankoja :)
En tiedä, mutta musta on aivan ihana kutoa noita Caritan helmisukkia. Voisin tehdä niitä vaikka kuinka paljon. (miten niin olen varautunut: mulla on vaikka minkä värisiä helmiä,jotta saan tehtyä kaiken värisiä)
Raksu kyseli tuossa,koska hän saa taas sukat. Lupasin tehdä seuraavaksi (tai sitä seuraavaksi) Hän haluaa vaaleanpunaiset sukat, joissa on vaaleansinisiä sydämiä. Saamansa pitää :) <3
Täytyy ensin suunnitella paperille ne kuviot - helpompi toteuttaa,kun on ohje mitä seurata.
Olen yrittänyt etsiä itselleni jo kesämekkoa / kesämekkoja. Toinen saisi olla hieman juhlavampi, kun kesällä on ne mun 50 vee bileet. Heti,kun näkee jonkun kivan siinä ei ole joko kokoja tai sitten vt ihan sikakalliita. No, eiköhän niitä kohta tule enemmän myyntiin - näyttää olevan vielä paljon Toivottavasti löydän kivat. ( nykyiset on pidetty niin loppuun, että melkein jo hävettää lähteä niillä liikenteeseen )
Toivottavasti onnistun löytämään mieleiset.
Kai mun täytyy mennä tikuttamaan tuota jälkimmäistä ohutta sukkaa vaikkei huvittaisi. Enää ne kissasukat Ystikselle ohuesta langasta ja sitten on ohuet tehty.
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)