Juuri hiljattain muistelin,kuinka kouluaikana sai kävellä tuulessa,tuiskussa ja kylmässä kouluun aamuisin. Tänä talvena olisi voinut kulkea koko talven fillarilla.
Tietty joo... siitä tuli viime vuonna 30v, kun sain yo-lakin.
Mihin ne kaikki vuodet ovat menneet? Ainakaan en ole saanut mitään aikaiseksi,vaan olen ollut kakkosluokan kansalainen,jolla ei ikinä ollut edes vakituista työpaikkaa. Se on sellainen asia,mikä on painanut mieltäni aina.. Tuntuu, ettei koskaan ollut sellaista "normaalia" elämää, jossa käydään päivittäin töissä vuodesta toiseen, on täysi kesä- ja talviloma ym. Mulla oli koko työhistoriani aikana yksi ( ! ) täysi kesäloma.
Onneksi mulla on nuo käsityöt. Tulisin varmaan entistäkin sekopäisemmäksi ilman niitä. Ja onneksi ympärilläni on ihmisiä, jotka arvostavat kutomiani sukkia. Enhän mä niistä taloudellisesti hyödy edes lankojen hintaa, mutta joskus antamisen ilo syrjäyttää aidommat tunteet, niin kuin,olisikohan ollut Tenavissa, Tellu sanoi.
Eniten lämmittää se, että bestikseni täällä sekä Raksu ovat aina yhtä ilahtuneen oloisia,kun saavat uudet sukat.
Iltapäivällä pitäisi mennä yhden uudemman kaverin kanssa syömään. Ei oikein olisi rahaa,mutta aion silti mennä. Olemme nähneet muutaman kerran ja meillä synkkaa. Ei yhtä hyvin kuin mulla ja Ystiksellä...Mut kuitenkin. Ja jollain tasolla niitä ei voi verrata - ovat jotenkin erilaisia ystävyyksiä.
Ei ole totta! Kudoin itselleni sukat Ulliksesta |
Bestikselle Kissimirrit (Lumi Kurmitsan ohje) |
7 Veikka Raita,väri 840 ja koko 46 |
Bestikselle Nalle Garden -sukat
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kävit. Jätähän viestiä käynnistäsi ;)