sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Heleää Helmikuuta

vai pitäisikö sittenkin sanoa "harmaata Helmikuuta".... Ulkona on loskapaskaa ja tihkuttaa vettä. Todellakin harmaa päivä. Ei mitenkään mieltä ylentävää.

Aloin kutoa Ystikselle Lumi Kurmitsan "Kissimirrit" -sukkia Dropsin Fabelista. Tämä on nyt kolmas kerta,kun kudon ohuesta sukkalangasta vuosikausiin. Sanoisin, että tuo Fabel on ohuempaa kuin moni muu 2.5mm puikoilla kudottava. Ja ihan hirveää näpräämistä se kissanpää. Tuntuu, että täytyy ottaa tuntoaisti näkemisen lisäksi, että "näkee" silmukat. Pitäisköhän mennä optikolle....? Mun kakstehot eivät ole kuin pari kolme vuotta vanhat,mutta selkeästi olen törmännyt siihen, etten näe näillä lähelle enkä kauas.
Hitto, alkaa tulla liikaa isoja hankintoja listalle. Taitaa kiertoilmauuni joutua jonotuslistalle - pidän kuitenkin silmälaseja tärkeämpänä. En yhtään tykkää tästä tilanteesta.
Ja kirsikkana kakun päällä - mulla juilii hammasta. Taas. Yksityinen,missä kävin,on lopettanut ja julkiselle on ihan järkyttävät jonot. Kai mun täytyy odottaa niin kauan, että naama turpoaa - jos sitten pääsisi tuohon julkiselle ilman monen kuukauden jonotusta. Mene ja tiedä.

Ukkokulta on joutunut kahtena yönä lähtemään auraamaan. Kokenut jotenkin turhauttavana,kun päivän valjettua on alkanut sataa vettä ja lumi olisi kuitenkin sulanut. Toisaalta - olisivat varmaan joutuneet joka tapauksessa lähtemään sitten loskan poistoon. Ei kukaan kahlaa loskassa.

Mutta on tämä ollut omituinen talvi. Sellaisia oikeita talvipäiviä ei ole ollut ollenkaan. Ja mäkin laitoin vähiä rahoja uuteen talvitakkiin loppusyksystä.Hmph! No, jos ensi vuonna olisi käyttöä. Jotenkin en jaksa uskoa enää siihen, että tänä talvena tulisi niin kylmää.
Seuraava hankinta ( lisää rahanmenoa) onkin sitten uusi tikkitakki tms. Huomasin eilen, että vuori alkaa olla aikansa elänyt. Tulee mieleeni yläasteella ollut pitkä villakangastakkini, jonka pidin todellakin loppuun. Vuori meni niin risaksi, että leikkelin isompia repaleita pois ja loppujen lopuksi takki oli pyllyn kohdalta ja olkapäältä (kannoin aina samalla olkapäällä koululaukkua) kutakuinkin kulunut puhki. Äiti oli suuressa viisaudessaan sitä mieltä, että takki oli aikansa elänyt. Höh! Kyllä mä olisin sitä vielä voinut pitää. Myönnän, että mulla on paha tapa pitää vaatteet todellakin loppuun. Ei ehkä tarvitsisi pitää niin loppuun, että alkaa näyttää jo ...hmmm...tavallaan epäsiistiltä.
Teen edelleen niin - olen tosi huono käymään vaateostoksilla paristakin syystä: olen sen verran pyöreä, että vaatteita on hankalahko löytää ja toisekseen ns. isojen tyttöjen vaatteet ovat ihan sikamaisen kalliita;niitä ei ole missään Tokmannilla tms halvalla.
Ei mun eläkerahoilla vaatteita osteta, kun en muutenkaan oikein pärjää. Ilman Raksua olisin pis..lirissä ja olisi jäänyt käsityöharrastus tosi vähäiseksi.

Ei hitsi, pakko lopettaa. Alkaa ajatukset synkistyä ja nyt en jaksaisi sitä. Muutenkin mieli maassa,kun useita vuosia kestänyt hoitojakso loppui hoitajan poislähtemiseen. No, olisi se varmaan loppunut muutenkin. Se on vain ollut niin hienoa, että on ollut selusta turvattuna ja päässyt kerran kuussa purkamaan oloa ammattilaisen luo. Jännittää,miten tk-lääkärit suoriutuvat tästä mun lääkekuviosta ja miten saa labraan 6-12 kuukauden välein lähetteen kontrolleihin.
Aika näyttää.

Mukavaa sunnuntaita - tää menee nyt kutomaan!
Heipähei!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kävit. Jätähän viestiä käynnistäsi ;)