Osasi ottaa aamulla koville herätä klo 5.30 - olin meinaan vielä yhden jälkeen hereillä. Mut mikään ei auttanut, pakko oli nousta. Lähdin jo ennen seitsemään käynnisteleen autoa, kun ikinä ei tiennyt lähteekö se käyntiin ensimmäisellä vai sadannella kerralla. Lähti toisella yrityksellä.
Ei kun nokka kohti Lahtea. Siellä on Renkomäestä melkein Launeelle asti tietöitä ja sanoisin, että pimeässä se oli ihan peestä mennä; etenkin kun ei muutenkaan juuri aja Lahdessa.
Olin joskus 7.15 perillä eli jäi vartti aikaa odottaa ennen kuin ovi aukesi. Onneksi en ollut ainoa odottaja. Mut on nuo miehet mahdottomia - lähestulkoon tönivät toisiaan, että kuka ehtii ekana tiskille. En viitsinyt osallistua kisaan ;)

Kun sain asian hoidettua tiskillä ja jätettyä avaimet, tein itselleni pesän pöydänviereen. Toisin sanoen kuppi kahvia ja käsityö esille. Olin niin fiksu, että otin sukkakutimen mukaan, kun tiesin, että menee 1,5-2h. ( loppujen lopuksi meni 3h) Vietin siis itsekseni LänsiAutossa KIP -päivää (KIP=Knit In Public) Voitte uskoa, että sain osakseni sekä hymyjä että hyvin kummastuneita ilmeitä. Mut tosiasia on, etten olisi ilman kudinta saanut kulutettua 3 tuntia m Sukka oli melkein puolessavälissä, kun vihdoin pääsin lähtemään korjatulla autolla. (onneksi siellä oli ilmainen kahvi /kaakao automaatti :)

Vietin ihan itsekseni KIP -päivää tänään LänsiAutossa 3h.Kuljetusvälineenä äidin alakoulussa tekemä kässäpussi jostain 50-luvun alusta

Nyt auto on korjattu kalliilla merkkiliikkeessä, mut eiköhän se taas kestä seuraavat 15 vuotta. Airbagin valon palaminen yhtäjatkoisesti jonkin aikaa ja sammuminen yhtä yllättäen kuin oli alkanutkin, johtui siitä, että penkinalla menevissä johdoissa oli kosketushäikkää ja liitin enää kiinni hiinä ja hiinä. Sinne vaihdettiin uusia liittimiä ja vähän johtoakin.
Ajonesto -ongelmakin saatiin korjattua vaihtamalla se virtalukkoon menevä johtopaketti ratin sisään. Siellä oli lähes poikkimenneitä johtoja ja pitiv ät ihmeenä, että auto on yleensä enää lähtenyt käyntiin. Luojan kiitos, vika ei ollut virtalukossa, koska se olisi sitten tullut kalliiksi - silloin olisi pitänyt koodata uudet avaimetkin. Hyvä näin, vaikka riittävän kalliiksi se tuli näinkin. Nyt ihmetellään, miten selvitään seuraavat 2 viikkoa. Onneksi on perunoita ja pakkasessa jauheliha, niin saa ainakin keiton tehtyä niistä.
Niin ja korjasivathan ne sen repsikan turvatyynyongelmankin, minkä takia tuon ikäiset ja malliset autot kutsuttiin ilmaiseen huoltoon.

Ei maar, kai se täytyy mennä kutomaan sitä viimeistä peittoa. Kohta saan viimeiset langat kiinni ja sitten alkaa loppusuora. Tavoite on, että sunnuntaina se on viimeistään valmis.

Mukavaa viikonloppua!

Huomenta! Että osaa olla harmaata ja sumuista. No, kaipa se kuuluu syksyyn.
Pakotin eilen itseni kutomaan sitä viimeistä torkkupeittoa. Ei huvittaisi yhtään kutoa sitä;mieluummin tikuttaisin sukkaa tai jotain pienempää. Hartiat nimittäin kipeytyivät eilen, kun täytyy vähän väliä vääntää ja kääntää sitä peittoa. Yritän motivoida itseäni muistuttamalla, että enää yksi langanvaihto ja sitten on viimeiset langat menossa. En vaan meinaa motivoitua millään....

Huomenna pitäisi herätä klo 5.30. Mulla on tai siis autolla on huolto Lahdessa klo 7.30. Sinne ajaa n.30min (ehkä enemmänkin,kun Renkomäki - Laune väli on yhtä tietyötä) ja täytyy mennä yrittämään autoa käyntiin hyvissä ajoin. Se ei aina tykkää lähteä käyntiin, kun jostain syystä ajonesto ei mene pois päältä. Saavat huomenna katsoa senkin siellä. Vaikka Ukkokulta onkin ihan Guru korjaamaan autoja, niin tätä hän ei pysty korjaamaan. Todennäköisesti tulee uudet avaimetkin ja niiden koodaaminen.
Varsinainen syy huoltoon on se, että mun auto kuuluu sellaiseen ryhmään, jonka apparin turvatyyny saattaa laueta itsekseen ja lennättää muovinpalasia kaamein seurauksin näin vanhemmiten. Jokunen vuosi sitten oli kanssa takaisinkutsu tuon samaisen apparin turvatyynyn takia.

Syksy on yleensä mun vuodenaikani, kun pimenee eikä ole kuuma. Tänä vuonna sitä ihanaa tunnetta ei ole tullut. Tuntuu, että olen ajatellut asioita liikaa, minkä seurauksena meinaa tulla lamaantuminen, joka heijastuu mm. tuohon saamattomuuteen käsitöiden kanssa. Pelottaa ajatella, miten käy leipomusten ja loppujen joululahjojen kanssa. Turhan paljon on vielä tekemättä ja sitten on vielä yhdet tilaussukat ( polvisukat) ohuesta sukkalangasta.
Lisäksi on tullut kauhea huoli siitä, että olen jo 48v eli olen varmasti jo ylittänyt elämäni puolivälin. Ensimmäinen tavoitteeni on 63v, jolloin olisin elänyt vajaan 3kk kauemmin kuin äiti. Toinen etappi on 65, jolloin olisin samanikäinen kuin isä oli kuollessaan ja kolmas tavoite on elää yli 80 vuotiaaksi. Lyhyesti sanottuna, stressaan siitä, että olisi vielä paljon lankaa kudottavana ( en ole ehtinyt kutoa elämässäni vielä tarpeeksi) ja hyvää elämää elettävänä Ukkokullan kanssa. Noita kun riittävästi pyörittää mielessään, on seurauksena takuuvarma stressaantuminen. Juu, tiedän että pitäisi elää päivä kerrallaan ja siten, että jos heräisi seuraavana aamuna keittämään kuolleena kahvia, voisi sanoa, että on elänyt riittävän pitkän ja hyvän elämän. Nyt tulee se surullisen kuuluisa "Mutta......"
Miksi ihmisen pitää miettiä tuollaisia? Miksei voi vain nauttia elämästä päivä kerrallaan? on elämän tuhlaamista, kun surkuttelee tuollaisia kuin minä teen. Siinä unohtaa helposti elää. On aika ankeaa sitten (ehkä) vanhana ajatella taaksepäin ja miettiä, miksen silloin aikani tehnyt näin ja näin. Kaipa elämän kuuluu välillä olla ahdistavaa, jotta osaa iloita ja nauttia pienistäkin asioista.

Nyt menen kutomaan sitä peittoa - ei tästä muuten mitään tule.

Tulin pikaisesti pyörähtämään, kun nyt ei oikein juttu luista. Aloitetaan myynti-ilmoituksella:

Myydään käsinneulottu uusi ja käyttämätön torkkupeitto, jonka koko on

 pingottamatta 147cm x 145cm.

 ( pingottamalla saa lisää mittaa ja leveyttä)
Lanka on pehmeää, 100% akryylia (ollut itsellä 6kk käytössä satunnaisesti,

 eikä ole nyppyyntynyt)
Ei tunnu muoviselta. Ylä- ja alareuna eivät ole identtiset kuvion suhteen.

Hellävarainen pesuohjelma 40 astetta, tasokuivaus, ei rumpukuivausta, ei silitystä,

 ei valkaisua.

(lankojen osuus hinnasta n.50e )

Jos hinta tuntuu pahalta, aina voi tarjota,kunhan tarjous on järkevä :)

Postitan joko postin tai matkahuollon kautta, jolloin postikulut ostajalle.

Nouto Orimattilasta mahdollinen

Hinta: 120 euroa

Olin suunnitellut tätä serkkuni aikuiselle tyttärelle joululahjaksi, mutta kun en ole kolmella kysymiskerralla saanut vastausta, en väkisin tuputa. Samaisen serkkuni aikuinen poika sen sijaan oli ihan innoissaan,kun kysyttiin haluaako hän torkkupeiton. Hänelle on nyt työnalla vastaavanlainen peitto,mutta harmaa.

Joululahjasukkiakin on muutama pari valmistunut. Se ei paljon lohduta - lahjalista pitenee koko ajan toisesta päästä. Olikohan se Facessa, missä joku päätti "ilahduttaa" kertomalla, että jouluun on enää 10 viikonloppua. Arvatkaa, tuleeko jollekin vielä kiire....

Kaalikääryleitä tein toisen satsin pari viikkoa sitten. 77 kpl tuli eikä yhtään ehtinyt pakastimeen. Miten niin meillä tykätään kääryleistä??!! 

Lauantaina tein 5 litraa kotoa opittua makkarakeittoa (sis.maustekurkkua ja paljon sipulia) eikä sitä enää huomiseksi riittänyt. Ukkokultani on ihan heikkona siihen <3

Muuten on mieli ollut välillä niin maassa, että päivät ovat menneet nukkuessa ja muutenkin kuin sumussa kulkien. Mä stressaan ilmeisesti joulua, kun on niin paljon kudottavaa vielä ja sitten pitäisi leipoa perinteiset miljoona kuivakakkua. No, kaipa tämä mun stressaaminen kuuluu osaltaan mun jouluvalmisteluihin.

Nyt poistun linjoilta. Yritän tässä jonain päivänä tulla kirjoittamaan enemmän.

Jos vaikka viikonloppuna, kun olen käyttänyt auton Nissanilla takaisinkutsussa repsikan turvatyynyn takia ja samalla saavat katsoa, miksei ajonesto lähde aina pois. Saattaapi tulla kallis remontti. Mutta siitä lisää viikonloppuna.

Aurinkoista syysviikkoa!

ps. Jos haluat ostaa peiton tai / ja sukkia tuolta myyntisivulta, niin laita meiliä tai jätä viestiä kommentteihin.

Raikas tervehdys

Oli aikas raikasta aamulla - klo 7 mittari näytti +2,8 C. Ukkokulta laittoi viestiä, että piti raapata tuulilasi ennen kuin pääsi lähtemään liikenteeseen. Tästäkö se nyt sitten alkaa syksy ja sitten talvi?
Kävin tuossa aamupäivällä Ystiksellä kahvilla. Siitä on aikaa,kun olen viimeksi käynyt. Yksi syy on varmaan ollut se. että Ukkokulta on kulkenut töihin mun autolla viimeisen kuukauden, kun hänen autonsa on odotellut uusia osia. Ihan outoa, kun nyt pääsee taas liikkumaan.

Taisin joskus aiemmin mainita, että suunnittelin kutovani serkkuni (aikuisille) lapsille joululahjaksi torkkupeitot. Iski epäilys, kun eka peitto on puolivälissä, että entäs jos he eivät tykkääkään niistä ja ne menevät suoraan UFF -laatikkoon. Se ei tuntunut kivalta ajatukselta, sillä yhdessä peitossa on kuitenkin kiinni melkein 70e langat ja lukemattomia tunteja työtä- Niinpä pyysin serkkuani tiedustelemaan, onko "lapsosilla" halua saada sellaiset. Tytöstä ei ole vielä tietoa, mutta poika oli silmät loistaen sanonut haluavansa. Se tuntui kivalta. Kuten sekin, että serkkuni kertoi ko. pojan rakastavan nimenomaan mun kutomiani sukkia. Tuollaiselle kutoo mielellään lisääkin. Jos se tyttö ei halua tuota peittoa, niin täytyy yrittää myydä se jossain - ehkä joku sen ostaisi.

Mut se täytyy sanoa, että viime aikoina on tullut liikaa päiviä, jolloin en ole saanut oikein mitään aikaan. Tuntuu, että olen vain nukkunut ja nukkunut. Sanoisin, että osa nukkumisesta on ajankuluksi nukkumista. pitäisi ihan aikuisten oikeasti yrittää väkertää noita joululahjoja. Marraskuun alussa / puolivälissä on kakkujen leivonta eli olis kiva saada lahjatilanne jo melkein valmiiksi. Sukkia ei puutu enää kauheasti, mutta parit tumput,pipo,2 isoa huivia ja 1.5 peittoa.....on sitä siinä vielä sarkaa.

Ei kai tässä auta kuin mennä kokeilemaan, jos puikot pysyisi kädessä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Alkaa olla syyskuu puolivälissä. Äkkiä se aika menee.
Mulla on joku ihme ensaamitäänaikaan -kausi menossa; kaikkein mieluiten vain nukkuisin. Siis nukkumista ajankuluksi. Kutominen ei huvita, vaikka nyt sen olis syy huvittaa - edelleen puuttuu ne muutamat sukat, ne 2 peittoa ja 2 isoa huivia. Peitot vievät väkisin kuukauden, ehkä vähän enemmän, huiveihin voi laskea melkein kuukauden yhteensä eli nyt mennään jo marraskuussa. Siihen päälle vielä ne sukat. Ukkokullan lahjasukkia ei ole edes laskettu tähän eikä hänen pomolleen ja yhdelle työkaverille meneviä sukkia, koska ne ehtii viedä vielä just ennen joulua.

Marraskuun alussa täytyy tehdä kuivakakut maustumaan. Viikon homma, mutta onpahan sitten tehty. Joo, saisi ne nopeamminkin, mutten viitsi vetää itseäni ihan piippuun ja stressiin, vaan teen muutaman kakun päivässä. Sitten taas ihmetellään, minne ne saa säilytykseen. Omat voi laittaa pakastimeen, mutta minne ne loput. Sääli, että ystiksen talon kylmäkellari otettiin pois käytöstä. Toista se oli mun lapsuudessani, kun oli kylmäkellarit käytössä,kun ihmiset viisivät itse tehdä säilykkeet itse (kurkut,punajuuret,mehut,hillot ym) Jotkut jatkaisivat sitä, jos olisi paikka missä säilyttää. (minä nostan käteni ylös) Asuessani eksän kanssa omakotitalossa, nautin siitä,kun sai tehdä syksyllä säilykkeitä ja nauttia omatekemiä sitten talvella.

Palatakseni nyt näihin "akuutteihin" puuhiin, kuten kutomiseen, niin mitä tehdä, kun ei huvita! Kertokaa, mistä löytyy se kadonnut inspis. Lisäksi voisin antaa hyvään kotiin hieman unenlahjoja, mulla on tällä hetkellä liikaa sitä sorttia.

Vetkuttelin koko aamun ja arvoin,laitanko pesukoneen päälle vai en. Kyllähän kone ne pesee, mutta se ripustaminen - ja tietenkin kone on ihan täynnä. plääh!!!!! Ei huvita! Ei huvita! ei huvita!

Ystis kävi kahvilla ja se piristi. Ilmankos en ole menossa tirsoille vaan tulin kirjoittamaan muutaman rivin tänne. Pitäisi kuvata kolmet sukat ja laittaa kuvat tänne, mutta taidan jättää seuraavaan kertaan - voi tulla useampikin kuva (hah! uskoo ken haluaa)

Vilkaisin leikilläni, montako kävijää mun kirjoituksilla on - ei montaa. Tuntuu, että kirjoitan tätä vain itselleni ja kahdelle muulle. No, ajankulua tämäkin.

Taidan jatkaa haahuilua! Olkaa te tarmokkaampia!

Heipähei!

Ihmeiden aika ei ole ohi! Ukkokulta saa pitää viimeisen kesälomaviikkonsa. Eilen käytiin Lahdessa, kun molempien uudet kännyt tarvitsivat mikrosimmit. DNA:lla siirsivät kuvat,numerot ja viestit uudelle kortille 20e korvausta vastaan, mutta Ukkokulta joutui siirtämään numerot käsin, kun Elisalla ei ollut sellaista palvelua.
Sillä välin, kun mun kännyä operoitiin, käytiin Lahden satamassa kahvilla ja juustosarvilla. Ahneita kun ollaan, otettiin isot juustosarvet, vaikka mä tiesin niiden olevan todelliset tyrmäysherkut. Sinne sarven sisään on tungettu ainakin puoli pakettia Koskenlaskijaa. Mut ne on niiiiiiiiiin hyviä, myös Raksun mielestä. Ehkä menemme toistekin 😉

Kotiuduttuamme molemmat aloimme tutustua puhelimiimme ja pakko myöntää, että välillä lenteli ärräpäät. Menee jo liian tekniseksi nuo puhelimet. Lopulta todettiin, että eka tirsat ja sitten jatkuu. Tirsojen jälkeen saatiin puhelimet jonkinlaiseen ojennukseen.

Piti illalla tehdä makaronilaatikko, mutta mun motivaatio hävisi tuon puhelin hässäkän myötä. Niinpä päätettiin, että syödään vasta tiistaina. Lopulta kävi kuitenkin niin, että Raksu sanoi haluavansa viedä mut ulos syömään. Ja ei kun taas Lahteen .... ja Heseen. No, onhan sekin ulkona syömistä 😜

( Hitsinpimpula... huomasin vasta, että tuolta palkista saa hymiöitä tekstiin. Miten en ole ennen huomannut vai onko ne uusi juttu?)

Aloin tuossa pari päivää sitten kutoa kaverille raidallisia perussukkia. Ette usko, miten mua tympii kutoa niitä. Jotenkin kyllästynyt nyt raidoittamaan. olen kahden vaiheilla, jätänkö nuo kesken ja aloitan pitsi-,palmikko- tai kuviosukat vai sinnittelenkö nuo keskeneräiset loppuun. Puuttuu vielä 1,5 sukkaa. En muistakaan, koska jonkin kutominen olisi ollut näin plääh.

Päivän ekat tirsat otettu. En ymmärrä, miksi olen taas näin väsynyt. Virikkeiden puutetta vai mitä....
No, kohta täytyy tehdä ruokaa eli jos se tästä vielä muuttuisi iloksi.

Mukavaa päivää ja kiitos, kun kävit lukemassa.

Kertokaa mulle

...miksi tämä kirjoittaminen on niin vaikeaa? Monena päivänä on pitänyt kirjoittaa, mutta aina se on jäänyt syystä tai toisesta.

Toisaalta, olen kutonut tosi paljon ja viime lauantaina leivoin 4 pellillistä omenapiirakkaa. Soitin Ystiksen kahville ja että uunituore omenapiirakka vaniljakastikkeella osasikin olla hyvää. Ukkokulta otti kotiuduttuaan aperitiiviksi puoli pellillistä sitä. No, hän on niin laiha eikä häneen tartu mikään, niin hyvähän se on herkutella. Itse ei tarvitse kuin ajatella jotain hyvää,niin johan tulee pari kiloa lisää. Saatiin sitä piirakkaa 2.5 pellillistä pakastimeen asti. Eri asia kauanko ne sielläkään säilyy. ( tai siis säilyisihän ne, mutta tiedän meidän herkuttelijan ottavan sieltä niitä pussi kerrallaan sulamaan)
Enkä mä oikeasti mutise; musta on kiva tehdä ( ainakin välillä ), kun on joku joka tykkää syödä niitä <3

Sukkia valmistuu tasaseen tahtiin, vaikka välillä kutominen on pakkopullaa. Pakko kuitenkin kutoa - joulu tulee. Laskinkohan mä, että sukkia puuttuu 5-6 paria. Lisäksi puuttuu 2 isoa torkkupeittoa ja 2 isoa huivia. Täytyy tehdä nuo isot pois heti, kun ilma viilenee tarpeeksi.
Sitten varmaan tulee 1-2 paria pitkiä tilaussukkia em. lisäksi. Ja taas mulla on joulupaniikki.

Muruseni soitti äsken ja kertoi ajelevansa mun autolla taas muutaman päivän. Nyt kun se sai muuten autonsa kuntoon, niin nyt siitä hajos ohjaustehostin. No, enpä mä autoa pahemmin tarvi. Ja toisekseen, Allu kiukkus mulle tänään jokaisessa paikassa, missä joutui sammuttamaan auton. Ensin taistelin autotallissa 20 min ennen kuin se lähti käymään.Seuraava taistelu, 10min, oli Ystiksen pihassa ja viimeinen 10 min taistelu K- marketin pihassa. Alkaa ärsyttää hiljalleen. Vika lienee virtalukossa, mutta missä siellä. Pitäisi purkaa koko hökötys, mutta koska. Ja saako Raksu sitä kuntoon vai pitäisikö viedä oikein korjaamolle. Ja sehän sitten maksaakin erilailla. Kettu sentään!!!


Tässä saldo niistä sukista, mitä on valmistunut:

"sirot" koon 48 sukat Ukkokullan työkaverille

.

Ystikselle sukat

Ystikselle sukat

Serkun pojalle koon 46 sukat

serkun tytön avokille sukat

serkun tytölle Niina Laitisen "twist or not" -sukat

Laitan tänään tuonne "Myytävät" -sivulle muutamat kotia etsivät sukat.