Lunta tulvillaan on raikas talvisää

Viime viikolla tuli sitten lunta yli oman tarpeen. Miesystävä joutui lähtemään töihin neljänä yönä klo 3.00, jotta saivat kaikki paikat aurattua tiettyyn aikaan mennessä. Aika raskasta tuollainen.
Tässä oli muutama päivä, jolloin ei satanut lunta, mutta taas tulee. Saas nähdä, onko heillä ensi yönäkin lähtö töihin.

Tuossa eräänä päivänä havahduin ajatukseen, että kiukutti olla nainen. Etenkin, kun ruoanlaitto on minun harteillani. Ette uskokaan, kuinka tuskastunut olin siihen, että se olen aina minä, joka laittaa ruokaa. Olin niin saanut tarpeekseni siitä. Ei ollut kaukana, etten saanut itkupotkuraivaria (kuvainnollisesti), mutta mitäpä se olisi auttanut. Ei se ruoka itsekseenkään tule.

(oi kun ihanaa, Talitintti tuli tuohon ikkunalaudalle ja hetki tuijotettiin toisiamme <3 )

Sain sen ison sukkaprojektini valmiiksi ja sen jälkeen kudoin miehekkäälleni Jussisukat. Vielä pitäisi kutoa toiset, jossa ne salmiakit ovat mustalla sekä Antti -sukat. Oli vaan pieni projekti saada niistä Jusseista sopivat, kun miehekkäällä on niin siro pohje ja nilkka. Pari kertaa piti purkaa, mutta vihdoin sain ne sopiviksi....Ja älysin jopa kirjoittaa ohjeen ylös ;)

Nyt työnalla on joululahjasukat Ystävälleni. paljon pitäisi vielä tehdä, mutta saas nähdä miten käy. Kuivakakkujakin pitäisi leipoa, mutta en ole hankkinut edes aineita vielä. Tulee kiire niidenkin kanssa. Kuten huomaatte, joulustressi alkaa iskeä.

Eilen satoi hiljalleen lunta ja se mokoma jäi maahan...Jopa tiet ovat valkoisia. En voinut olla hymyilemättä lukiessani lööpistä, että tullut 80 peltikolaria, kun talvi yllätti autoilijat. En tarkoita sitä, että olisin iloinen kolareista vaan sitä, kuinka talvi pääseekin yllättämään, vaikka se tulee joka vuosi ja kaikkien pitäisi se tietää.

Minun autooni laitettiin sunnuntaina nastarenkaat ja tehtiin samalla jarruremontti, kun käsijarru ei oikein pitänyt.
Tänään kävin otattamassa pakokaasut vakikorjaamollani ja tänäkin vuonna se tehtiin vaikeamman kautta. Olen varmaan vuoden mittaan purnannut, kuinka auto ei välillä suostu käynnistymään ennen kuin ovet laittaa lukkoon, avaa uudestaan ja sitten yrittää startata uudestaan ja hups, auto käynnistyy. Kyseessä on ajonestolaite, joka ei jostain syystä suostu menemään pois päältä ovea avatessa. Meinasin jo saada slaagin hinnan kuullessani, muttta onneksi saatiin neuvoteltua hyvä hinta kahdesta hommasta.
Nyt pitäisi varata aika katsastukseen... ellen sitten keksi ajaa konttorille ilman ajan varausta.Tuskin siellä kauan tarvitsisi odottaa.
Tässä oli tauko, kun kävin varaamassa sen ajan.

Sukkia on viimeisen reilun 6 viikon aikana syntynyt aika paljon. Okei... ne ovat paksusta suomenlampaan villalangasta, mutta silti.
Jussisukkia erilaisilla raidoituksilla ja parit Antit. Sen takia erilaisia raidoituksia, että jos menee samaan perheeseen,ihmiset tunnistavat omansa.

Vielä jos muutamat tikuttaisi.

Tässä kuussa ja mielellään jo ensi viikolla, pitäisi aloittaa se jokavuotinen kakkujen leipominen. Äkkiä laskin, että piimäkakkuja tulisi 9kpl, sitruunakakkuja 6kpl ja tiikerikakkuja 3kpl = 18 kakkua. Saa siinä muutamana päivänä leipoa, mutta on ne niin hyviä. Taitaa vain jäädä mun osalta vähiin niiden syöminen, kun lasken näitä pirskatin kaloreita. Toisaalta lempparini on sittis eli muut jäävät vain maistamiseen ( = laatutarkkailu)

Jaha...Taitaa kudontanurkka kutsua. Mukavaa torstai-iltaa, jos joku sattuu tätä lukemaan :)

Ensimmäinen räntäsade

Eilen satoi ensimmäisen kerran jotain valkoista taivaalta. Oli sen verran kylmä, että lumi teki katot ja autot valkoisiksi, asfaltilta se vielä suli, mutta nurmikko on saanut tomusokerimaisen kuorrutuksen. Kai se täytyy myöntää, että talvea kohti mennään. Säätieteilijät lupailevat loppuviikolla vesisadetta eli ei ehkä ole vielä kiire vaihtaa talvirenkaita autoon, kun ajomatkat ovat lyhyitä ja voi katsoa, mihin aikaan lähtee liikenteeseen.

Luin toissapäivänä naamakirjasta, että tätini kissa, karvainen serkkuni siis, on nukkunut pois. Voin vain kuvitella sitä surua,mikä tädilläni on. On se vain niin, että lemmikki on perheenjäsen siinä missä ihminenkin. Soitin hänelle tänään ja tuli avuton olo, kun en tiennyt oikein mitä sanoa. Toivottavasti minusta oli apua edes siinä, että kuuntelin. Sanoin hänelle, että minulle voi soittaa ihan koska vaan, jos hän haluaa puhua tai tarvitsee muuten vaan juttuseuraa / kuuntelijaa.

Olen kutonut ihan hirveää vauhtia viime päivinä. Mulla on muutama projekti meneillään eli tekemistä riittää. Aion kutoa hyväntekeväisyyteen (vähävaraisille perheille) sukkia eli joululahjat kuittaan tänä vuonna siten. Täytyy vain muistaa sanoa ihmisille, mikseivät saa tänä vuonna lahjoja. Alkuvuodesta pitäisi sitten alkaa se veteraani -sukkien kutominen. Päätin sinnekin kutoa muutamat. Mielestäni se ei ole liikaa vaadittu, koska veteraanit olivat tekemässä meille itsenäistä Suomea, mitä arvostan.
Jos sitten jouluksi 2017 saisi tehtyä joululahjasukkia :)


Jaa-a. Kai se täytyy taas tarttua puikkoihin, Mukavaa viikkoa kaikille!

Niin se on sitten kuukausi vaihtunut lokakuuhun. Alkaa olla pahasti syksyn ja lähestyvän talven oireita. Öisin on pari astetta pakkasta ja aamulla maa ja katot ovat kuurassa. Oikeastaan kuurassa oleva maa on aika kaunis.
päivä onneksi oli vielä aurinkoinen.

Olen saanut yllättävän hyvin kudottua, vaikka tuo oikea käsi oireilee edelleen kiukkuisesti. Eikös sitä sanota, että kipu paranee sillä, millä se on tullutkin. Nyt vain toivotaan, että kipu tuli kutomisesta :D
Joululahjoja en ole vielä edes aloittanut kutoa... Taitaa tulla toinen vuosi peräjälkeen, ettei multa saa sukkia joululahjaksi. Pitäisi kyllä hävetä. Siis minun.
Tämän kuun loppupuolella täytyy aloittaa jo kakkujen leipominen. Laskin tuossa, että piimäkakkuja tarvitaan 10 kpl, sitruunakakkuja 6-8 kappaletta ja 3 tiikerikakkua. Pieni leipominen edessä. Piparit leivotaan perinteen mukaisesti Itsenäisyyspäivänä. Joulutorttuja ei kannata leipoa kovin paljon ennen joulua tai sitten täytyy leipoa niitä monta kertaa. Jostain syystä ne eivät ole kovin pitkäikäisiä tässä taloudessa.. ;)

Taas tämä näyttää jäävän lyhyeksi. Vielä en laita kuvia sukkasaaliista vaan laitan sitten kerralla enemmän, kun sukat ovat samanlaisia.
Jossain kohtaa täytyy alkaa kutoa jo muitakin - pää on täynnä vaikka millaisia ideoita. Tarvitsisin monta kättä, jotta saisi edes osan toteutettua.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Lehti puusta variseepi...

... mutta onko se ihme tällä tuulella. Tuntuu, että tukkakin lähtee päästä tuolla ulkona.
Koivut kellastuivat ihan silmissä ja maassa on paljon erivärisiä lehtiä. Kai se täytyy myöntää, että syksy on tullut.

En ole saanut oikein mitään aikaan koko viikolla. Tai no, olen kyllä kutonut, mutta kaikki muu onkin sitten jäänyt vähemmälle huomiolle.
Viikonloppuna tars vähän katsella eli penkoa langat läpi. Toisin sanoen, teen taas inventarion ja katson, mitkä langat ovat sopivia mun päässä hautuneisiin ideoihin. Pitäisi olla käsiä kuin mustekalalla, jotta saisin kaikki ideat toteutettua ennen kuin unohdan ne. Olen kyllä yrittänyt piirtää niitä ja kirjailla selityksiä niihen, mutta....
Hitsi,kun äiti eläisi. Äiti oli niin hyvä piirtämään, että hän olisi osannut tehdä mulle mallipiirustukset.

Olen jatkanut oman, nostalgisen musiikkilistan keräämistä Spotifyhin. Olen kyllä yllättynyt siitä, miten vanhoja biisejä sieltä löytyy. Menee vain iäisyys sen listan kuunteluun. Tällä hetkellä listassa on 424 biisiä ja kesto noin 25 tuntia. Oho...  :o Ja vielä puuttuukin biisejä lapsuudesta ja nuoruudesta. Niin tuo oli siis vain suomalaisten biisien lista. Ulkolaisia onkin sitten hieman enemmän, Pakko kyllä myöntää, että on ihana kuunnella pelkkiä hyviä kappaleita yksi toisensa jälkeen.

Jaha... kai tämä päivitys on tässä. Täytyy mennä jatkamaan kutomista.
Tavataan taas :)

Täällä taas - ainakin pikaisesti. Ulkona on pilvistä ja keltaiset koivunlehdet lentelevät ikkunan ohitse. Kai se on myönnettävä, että syksy tulee vääjäämättä.

Toissapäivänä ystäväni kävi värjäämässä mun hiukset. Tosi ihanaa, kun hän viitsii tehdä sen - ei olisi varaa käydä kampaajalla värjäyttämässä hiuksia ja itse näin pitkien värjääminen on tosi hankalaan. Nuorempana tuli sekin kokeiltua. Kokeilut olivat ilmeisesti niin epäonnistuneita, että äiti alkoi värjätä mun hiuksia ja opetti sen exällekin. Nykyistä miesystävääni en ole vielä saanut taivuteltua opettelemaan sitä. Hänen toteamuksensa on joka kerta, että "tuo on niitä tyttöjen juttuja" :D

Eilen kävin kaverilla kahvilla ja vein hänet hakemaan autonsa korjaamolta. On ihan kiva, että on  muutama ihminen täällä tullut tutuksi, etten ole ihan yksin. Siitäkin on kokemusta niiltä ajoilta, kun exän kanssa muutettiin tänne - silloin emme tunteneet kuin toisemme. Tai no, exä tunsi työkavereitaan.

Olen koettanut tikuttaa sukkia kovaa vauhtia, mutta tuo oikea olkapää hieman rajoittaa kutomista... Vaan ei millään malttaisi olla kutomatta.

Laihdu... elämäntapa muutoksen rintamalla menee ihan hyvin. Olen löytänyt kultaisen keskitien kaloreiden suhteen eli ne vaihtelevat 1000-1600 kalorin välillä. Jos jotain on tullut, mistä olen yllättynyt, on kaurapuuron päivittäinen syönti. Minä, joka koko elämäni olen inhonnut  kaurapuuroa, ei voi edes kuvitella aamua ilman puuroa. Jos se jää syömättä, sen huomaa.
Painoa en ole punninnut, mutta en pidä sitä oleellisena, koska menen noiden kaloriloiden mukaan. Täytyy taas joskus käydä tarkistamassa paino. Sitten joskus.

Täytyisi tehdä taas lankainventaario ja katsoa,mitä lankoja kaapis...kaapeista paljastuukaan. Olen ihan varma, etten muista kaikkia, vaikka hiljattain meninkin ne läpi. Se on vaan niin julmettu projekti - ensin ottaa langat pois, että näet,mitä takana on ja sen jälkeen pakata ne takaisin kaappiin ja ihmetellä miten ne olivat mahtuneet sinne.

Olen tässä viimeisen viikon aikana tehnyt itselleni Spotifyhin soittolistoja tyyliin " suosikit menneiltä nuoruusvuosilta ulkolaiset" ja samanlainen lista kotimaisista. Toisin sanoen, biisit alkavat vuoden 1980 hujakoilta ja jatkuvat tuonne max 1999 asti. Ulkolaisten listalle sain kovan karsimisen jälkeen 416 kappaletta eli noin 30 tuntia musaa. Kotimaisia on 190 kappaletta ja vajaa 12 tuntia kestoltaan. Kotimaisista puuttuu vielä paljon eli se homma jatkuu vielä.
Tulee niin ihana nostalginen tunne noita kuunnellessa, ja jotkut biisit yhdistää tiettyyn paikkaan, aikaan ja ihmisiin.

Ei maar, kai se täytyy mennä ottamaan kudin käteen.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja toivotaan, että aurinkokin vielä paistaa ja lämmittää!

Ei ole totta!

En usko todeksi, että tässä on mennyt 1,5 kuukautta siten, etten ole kirjoittanut. Monta kertaa on pitänyt, mutta jotenkin se on jäänyt. Täytyy saada tähän taas "rutiini", että kirjoittaisi ainakin joka toinen päivä.

Kesä on mennyt ja alkaa syksy olla pahasti käsillä. Tänään on kyllä ollut auringossa tosi lämmin. Uimiset lakkasivat vähän turhan aikaisin, koska koko ajan kävi tuuli, oli sateista ja yöt kylmiä. Olisihan sitä voinut jatkaa siitä huolimatta ( sanoivat veden olleen lämmintä ), mutta mielestäni siinä on pieni ongelma, jos ei tarkene tulla vedestä pois... ;)

Viime kuussa tehtiin ystäväni kanssa parikymmentä kiloa maustekurkkuja talveksi. Yllättävän nopeasti ne tulivat tehtyä, kun yhdessä tehtiin. Se on meidän perinnejuttumme eli ensi syksynä uudestaan.

Keittiö oli jotensakin täynnä kurkkupurkkeja, ennen kuin saatiin ne vietyä ystäväni kellariin. Ihanaa, että jossakin kerrostalossa on vielä nykyään kylmäkellari käytössä. ( tässä talossa ei ole)

Puikot heiluvat suht reippaasti. Helavyösukat on nyt tehty. Huh! 

Nyt väkästän Jussi -sukkia.
Oikea olkapää vaan tuli jostain kipeäksi eli täytyy lepuuttaa kättä turhan usein eli kutominen on hyvin pätkittäistä. Että senkin piti nyt alkaa oikutella. :(
Muuten olisi kauhea into kutoa. Minulla on ainakin miljoona ideaa, millaisia sukkia seuraavaksi, mutta ensin täytyy kutoa ne, mitä on kesken.
Kyjykin on ihan vaiheessa; valmiina 14/20 työtä - saas nähdä saanko kaikki jouluksi valmiiksi.
Onneksi olen laittanut kahdet ystävän sukat sille listalle.

Viime viikonloppuna olimme miesystävän kanssa tuttavapariskunnalla istumassa iltaa. Oli mukava ilta ja vaihtelua normaaliin viikonloppuun.

Aloitin elokuun 8.päivä elämäntapa muutoksen eli aloin pudottaa painoa. Nykyään tarkkaillaan ja kirjataan syödyt kalorit ja liikutaan. Onneksi oli varastossa kuntoilulaite, jonka avulla voi tehdä vatsalihaksia ilman, että selkä tulee kipeäksi. Olen aika hyvin onnistunut siinä, että teen niitä 5-6 päivänä viikossa. Parhaimpina päivinä teen kolme 30:n liikkeen sarjaa, välillä vain kerran nuo 30 liikettä.
Painoa on tähän mennessä pudonnut 7 kg eli olen tyytyväinen.
Matka on pitkä tavoitteeseen, mutta pikkuhiljaa kohti päämäärää :)

Mukavaa ja aurinkoista päivää kaikille. Yritän kirjoittaa vähän useammin :)