keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Se olis Huhtikuu

Tervehdys taas!
Olen viime päivinä kirjannut lankojani ja samalla katsonut, mitkä niistä joutavat myyntiin. Aika päättäväisesti olen toiminut ( nostan hattua itselleni ), sillä varmaan puolet koko lankavarastostani lähtee nyt myyntiin etsimään uusia koteja. Miksi säilyttää niitä, kun tiedän, etten tule niistä mitään tekemään.
Mut ihan järkyttävä homma: ensin kirjaaminen jäävistä langoista vihkoon tehtyihin taulukoihin ja jääville langoille paikkojen etsiminen. Seuraavaksi,kunhan tämä vaihe on tehty, alkaa epätoivoisin vaihe eli myyntilankojen kuvaaminen,tietojen kirjaaminen eka tekstinkäsittelyohjelmaan ja sieltä sitten kopioi -> liitä Faceen. Viimeinen homma on sitten omien lankojen kirjaaminen koneelle. Tuntuu, että isoimmat hommat edessä. Plääh!

Kudontarintamalla on nyt isojen töiden vuoro. Päätin kutoa neljä 114 x 142cm torkkupeittoa läheisilleni. Ohjeessa sanottiin langanmenekiksi 900g, mut katinkontit! Tuolla määrällä peitto on vasta puolivälissä. Ilmeisesti ohjeeseen on eksynyt painovirhepaholainen ja oikea määrä on 1900g. Ei auttanut kuin tilata vähistä rahoistani lisää lankoja. Harmittaa! Mut kun olin jo tilannut langat, niin olihan se pakko tilata lisää, että saa ne peitot valmiiksi eikä niistä tule mitään postimerkin kokoisia.

Tällä välin, siis edellisen postauksen ja tämän välillä olen kutonut aikas vähän. Valmistuneita on Anelma kervisen Anelmaiset ja Niina Laitisen Taimitarhan syyssukat 2016. Niin ja Ystikselle kynsikkäät ja samaa sarjaa olevat sukat.





Olen jotenkin nyt jäänyt noihin kirjoneuleisiin koukkuun. Täytyy tuossa jossain kohtaa tehdä Ystiksellekin Anelmaiset, Ensin kuitenkin tuo lankarumba loppuun.

Taidan mennä jatkamaan lankahommelia! Mukavaa keskiviikkoa!

torstai 15. maaliskuuta 2018

kevättä ilmassa

Talitintit ovat alkaneet laulaa titityy, vaikka välillä niille tulee artikulointivirhe ja laulu onkin titity. No, eivätköhän ne saa oikeasta melodiasta kiinni ennen pitkää.

Muuten en ole ollenkaan kevätihminen. Päinvastoin. En todellakaan tykkää valoisasta ajasta. Ihmettelin aina, kun äiti oli ihan innoissaan keväästä, jolloin luonto herää puhtaalta pöydältä kasvattamaan luonnon ihmeitään. Mä en vain pidä keväästä enkä ole koskaan pitänyt. Okei, pienen hetken tykkäsin omakotitalossa asuessa, kun piti aamulla päästä heti katsomaan, mitä oli noussut yön aikana. Se oli tilapäinen mielenhäiriö.
Siinä tapauksessa tykkään keväästä ja / tai kesästä, että pääsee uimaan. Toivottavasti tänä kesänä pääsisi.

Tein elämäni ensimmäiset Anelmaiset, jotka on suunnitellut Anelma Kervinen. Mä jäin koukkuun.

Käytiin äsken viemässä ne saajalle, joka oli aivan lumossa. Hän jäi miettimään, raaskiiko niitä edes pitää. Ystis haluaa muuten samanlaiset, mutta vaaleanpunainen korvataan vaaleansinisellä. Kävin hakemassa tuota harmaata Veikkaa, että saan ne työnalle. Tai no, ennen niitä täytyy tehdä Niina Laitisen Taimitarhan syyssukat . Lisäksi mun toinen kaveri haluaisi ne Anelmaiset vihreä-valkoisena. Ei se mitään, kyllä mä kudon. Nuo Anelmaiset(kin) ovat kivat kudottavat. Muutenkin kudon mielelläni nyt kirjo-ja pitsisukkia ; ilmeisesti perussukkakiintiö on tilapäisesti täynnä. No, tuleehan niitäkin kudottua telkkaa katsellessa.

En muista, olenko laittanut jo kuvan Ystiksen alpakkasukista, mutta tässä sekin


Tilasin reilu viikko sitten lähestulkoon ilmaisia mini grip -systeemillä toimivia pusseja. 100 kpl maksoi 0,60e. Olen epätoivoisesti odotellut niitä, että voisin aloittaa lankaprojektin. Muutan vähän säilytystapaa. Samalla ajattelin myös kirjata koneelle koko lankavarastoni: väri sana- llisesti, väri- ja eränumero, määrä ja tietenkin langan nimi. Mahdollisesti myös koostumus. Saa nähdä, kuinka isoksi projektiksi tuokin laajenee. Toisaalta voisi laittaa myös puikkokoon, metrit ja tiheyden/10cm. 
Taitaa nyt jo mopo keulia tuossa suunnitelmassa.

Nyt taidan siirtyä joko jurottamaan tai kutomaan. Mukavaa torstaita kaikille!

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Tympeää

Että on osannut ketuttaa ja turhauttaa muutaman päivän. Tuttu pyysi kutomaan itselleen 5 paria sukkia ja toi langat. Sovittiin parille hinta, mutta nyt kun olisi pitänyt maksaa, hän maksoi 1.5 paria ja ilmoitti, ettei ole varaa maksaa lopuista. Arvatkaa olotila tuossa kohtaa. Ketuttaa kuin pientä oravaa! Jos olisin tuon tiennyt, en olisi edes suostunut kutomaan niitä. Ei tullut mieleeni, että tuttu ihminen tekee noin.
Hän kun oli vielä sitä mieltä, että villasukkia saa parilla eurolla. Ostakoon sitten,kele, niitä.
On tietyt ihmiset joille kudon lahjaksi ja muuten vaan sukkia, mutta ko. henkilo pelasi itsensä ulos kaikista kutomuksistani. Tai no, jos saan maksun eka, niin sitten voin ehkä harkita kutomista hänelle.
Ko henkilön äiti pyysi minua kutomaan sen paljon puhutun lehtimyssyn siitä mustasta alpakasta. No, kudoin ja  summa sovittiin, kun ilmoitin myssyn olevan valmis. Sainko rahaa? En. Sain kahvipusseista tehdyn kassin ( ei mulla niitä ollutkaan valmiiksi kuin 4 kpl) Jälkeenpäin hän oli tuolle sukkia maksamattomalle tyttärelleen sanonut, että me sovittiin vaihto kassiin jo ennen joulua. En muista sellaista, eikä muistanut Ystiskään, joka oli paikalla,kun lupasin tehdä sen myssyn.
Sellainen tytär kuin on äitikin. Sanoinkin Ystikselle, etten kudo tuolle em.parivaljakolle enää koskaan mitään.
Mä tein hienon taulukonkin, mihin merkkaan myytyjen summat, materiaalikulut ym. mutta tappiollista hommaa ainakin toistaseksi. Normaalihinnoilla olisin tienannut ja jos olisivat maksaneet, tähän mennessä 151e, mutta 110e on tullut takkiin. Kannattaako myydä? Ei.

Kertokaa, millä saan tuon ketutuksen ja mielipahan pois? Tuntuu vaan niin kurjalta. 

Nyt pitäisi aloittaa elämäni ensimmäisten Anelmaisten teko. Ohjeen on suunnitellut Anelma Kervinen ja olen nähnyt aivan ihania väriversioita niistä. Saas nähdä, mitä siitäkin tulee.
Kaikkein mieluiten kutoisin nyt jotain aivotonta. Ei vaan jaksaisi keskittyä...tai saa keskityttyä. Ajatukset kiertää vielä siinä parivaljakossa.

Ennen kuin lopetan, laitan parit kuvat tähän.

Entiselle kirjanpitäjälleni tein Strömsön Lehtimyssyn korjatulla ohjeella. Sääli vaan, että salama pilaa kuvan ja ilman salamaa tulee liian sotkuinen ja tumma. Lankana akryylikimalle lanka. Riittävän pehmeä sairastuneelle.

Ukkokullan Broken Seed sukat valitsemillaan väreillä

ihan tavissikat 7 veikasta

Ystikselle sukat kierrejoustimella koristettuna

piirakkasukat 7 veikasta


torstai 22. helmikuuta 2018

Pakkaspäivän aatoksia

Voisi aloittaa käsitöistä. Tein Strömsössä olleen lehtimyssyn mustasta alpakasta. Tein sen ihan ohjeen mukaan, oikeankokoisilla puikoilla ( mun käsialaan sopivalla). Mikä oli lopputulos 19.5 tunnin taistelun jälkeen? Lasten kokoa oleva myssy. Ette voi kuvitellakaan kuinka lujaa mua risoo!!! Mä purin sen 4-5 kertaa, mut nyt tää kuudes saa olla. Tämä oli tilaustyö, joten mun oli pakko tilata uudet langat. Menee tappiolliseksi. Tää on siis niin tätä ja syvältä. Ja toi pirun aurinkokin paistaa. :( Nyt pitäis olla sadepäivä,rankkasade ja niiiiin pilvistä ja pimeää. Kuten huomaatte, mä en tykkää keväästä enkä muutenkaan valoisasta ajasta.
Jos joku viitsii vilkaista, niin tarvisin tämän ohjeen kanssa apua kuvion 2 kerrokselta 47 alkaen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/neulottu-lehtikuvioinen-myssy

Ukkokullalla piti olla talviloma, mutta tulihan se töihinlähtö kesken loman. Ihmettelen, miten kukaan muu ei osaa katsoa lepokodilla, miksi siellä on kylmä. On firma huonoissa kantimissa, jos hän vain osaa sen. Muutenkin ärsyttää. Ainoastaan silloin, kun poistutaan paikkakunnalta, saa hän pitää vapaansa.
Syvältä tuollainen!

Ajattelin tuossa päivällä,kun totesin myssyn menneen pyllylleen taas synkeitä ajatuksia. Mm. sitä, miten ihminen ei osaa eikä ymmärrä nauttia asioista ajallaan. Synkistelyn takia ajattelin vanhempiani. Silloin 18v kuvitteli olevansa niin aikuinen ja vielä enemmän lukion jälkeen. Olisin suhtutunut joihinkin asioihin aivan erilailla, jos olisin tiennyt isän kuolevan 4 vuoden päästä siitä,kun pääsin ylioppilaaksi.Ja siitä 13 vuotta eteenpain oli äidin vuoro. Piru vie, äiti olisi vasta täyttänyt 74v. Tyttö parhaassa iässä. Isä täyttäisi 90v. Olen huomannut, että viime aikoina, kun mieli on maassa, palaa ajatukset vanhempiini. Tiedän, että on ihmisiä, jotka ovat menettäneet vanhempansa nuorempana kuin minä, mutta annettakoon minunkin murehtia sitä, että aika nuori olin minäkin. Kuitenkin mun ikäisillä (47v) on vielä enemmistöllä ainakin toinen vanhemmista elossa.

Kai mä menen märehtimään tuohon sohvalle ja kutomaan sukkaa. Yritän siis aloitan huomenna taas kerran sen myssyn.

Mukavaa torstaita!

lauantai 17. helmikuuta 2018

Ikäkriisi.....?


Kuvahaun tulos haulle vanheneminen

Vanheneminen tarkoittaa ikääntymisen myötä tapahtuvia, lopulta kuolemaan johtavia muutoksia elimistössä. Ihmisellä ruumiin rappeutuminen alkaa jo noin kolmenkymmenen vuoden iässä "

On ollut taas parina päivänä liikaa ajatella. Toisin sanoen, olen ajatellut sitä, kuinka vanha jo olen. juu, periaattessa tiedän, ettei 47 ole vielä ikäloppu, mutta tänä vuonna tulee 48 täyteen ja sitten ei ole enää kuin yksi luku ennen kuin tulee 50 täyteen. Todennäkisesti olen jo ylittänyt elämänkaareni puolivälin :(
Hitto, ei tässä kerkiäisi potkaisemaan tyhjää vielä 100 vuoteen - mä en ehdi kutomaan tarpeeksi. Ja mitä tapahtuu mun ihanille langoille. Tai no, olen kyllä ohjeistanut jo alustavasti Ukkokultaani, miten toimia niiden kanssa.
Mut mä en halua olla näin vanha!!!!! (juu, tiedän iän olevan vain numeroita,mut nyt ei se lohduta) Muutenkin olen taas ajatellut synkeitä ajatuksia ja näin ollen kutominenkin on tökkinyt.

Suurin tai toiseksi suurin syy tökkimiseen on se perskatin musta pitsi-/palmikko myssy. En ikinä enää kudo mustaa neuletta, vaikka olis kuinka pieni. Tai no, mustat perussukat voin kutoa, mutta siihen se jää. Nih!


Täytyisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä taas penkomaan lankoja myyntiin. Alkaa vaan olla jo vaikea valita, mitkä olisivat valmiita lähtemään uusiin koteihin. Täytyy kysyä, jos Ystis tai Ukkokulta tulisivat seuraksi. Ei niin, että mä annan heidän päättää lähteviä lankoja, mutta ovat fyysisesti läsnä, jolloin voi pohtia erilailla ääneen langan kohtaloa. Välillä toisen kommentti voi olla se ratkaiseva tekijä omaan jahkaamiseen.

Että tämä päivä tuntuu pitkältä. Kello on 13.00 ja tuntuu, että tämä päivä on nyt jo kestänyt ihan sika kauan. Ehkä asiaan vaikuttaa, että heräsin 5.51. Oho :o

Nyt tämä tyttö menee keittämään kahvia ja sitten taas kudin käteen. Mukavaa viikonloppua!

torstai 15. helmikuuta 2018

Alkaa olla huumorintaju koetuksella. Naapurissa tehdään remonttia ja poraaminen ja paukutus alkaa klo  7. Olen potenut päänsärkyä nyt viikon verran ( välillä migreeni ja välillä tavallinen särky) eikä todellakaan ole kiva  herätä siihen poraamiseen, kun olet just saanut lääkittyä itsensä ja särky hieman helpottanut. Se on kuin lekalla hakkaisi päähän, minkä se metelöinti aiheuttaa.
Tuota remonttia on nyt tehty reilu 2 viikkoa, enkä käsitä, miten sitä poraamista riittää noin paljon. Eilen olin jo tosi lähellä, etten mennyt soittamaan ovikelloa ja itkupotkuraivonnut siitä, että teen päänsärkykuolemaa ja se poraaminen saa nyt kele loppua. Ihan kuin sillä mitään vaikutusta olisi ollut mihinkään.
Mutta voitte uskoa, että nyt oli ihana herätä ilman päänsärkyä, kerrassaan ylellistä <3

Taitaa se kevät olla tulossa...ainakin pikkulinnuilla on kevättä rinnassa. Ulkona käy sellainen sirkutus ettei ole tosikaan.

Täytyisi saada kutomakone (siis kädet) toimimaan nopeammin, jotta saisi nuo tilatut työt tehtyä. Mulla olisi niiiiiiiiiiin paljon kaikkia ideoita sukkiin. Saattaa joululahjat olla tänä vuonna muita kuin perussukkia :) Onneksi perinteiset sukkien saajat ovat tyytyväisiä milloin millaisiinkin sukkiin eli mulla on ns. taiteilijan vapaus. Toki yritän ottaa saajan mieltymykset ( värit,mallit ym.) huomioon.

Menee hermot sen mustan alpakkamyssyn kanssa. Purin taas. Mun on niin vaikea nähdä, mitä teen ja etenkin, kun välillä on pitänyt etsiä virhe, kun silmukkamäärä ei täsmää. Olikohan tämä nyt neljäs vai viides kerta, kun purin sen tekeleen. Kerran mä vielä yritän, mutta sitten saa joku muu kutoa sen.
Tulipahan taas muistutus siitä, miksi kieltäydyn kutomasta mustaa. Jos olisin tiennyt, että mulle tuodaan mustat langat, olisin kieltäytynyt tekemästä.

Piti aamulla katsella naisten hiihto.... Aloin kyllä katsella ja katselinkin....tosi nopeasti vaan lähetys siirtyi studioon. Aivan oikein, nukahdin istualleen sohvalle. Ei ollut eka kerta näiden kisojen aikaan. 

Ei maar, menen lepuuttamaan hermojani ja miettimään, aloitanko myssyn uudestaan vielä tänään vai vasta huomenna.
Mukavaa päivää!

tiistai 13. helmikuuta 2018

Uusi vuosi ja uudet kujeet

..Tai no, eipä  kirjoittaminen paremmin alkanut kuin viime vuonna. Päätin ennen vuodenvaihdetta, että vuonna 2018 kirjoitan useammin, mutta tässä tämä nyt nähdään. Vuoden ensimmäinen päivitys 13.2. --- ei hyvä. 

Nyt pakotin itseni kirjoittamaan, kun sain viestin, että kaksi "faniani" ovat kovasti odottaneet, että päivittäisin tänne jotain.

Vuosi on alkanut vaihtelevissa merkeissä - eikä mitenkään hyvissä. Fiilikset ovat olleet mollivoittoisia. Ei vaan mikään jaksa kiinnostaa. Toinen on se, että nukkuminen on ihan peestä; nukun 2-4 tuntia yössä, vaikka olisin kuinka väsynyt. Heti, kun pääsee vaaka-asentoon mä piristyn eikä väsytä enää yhtään. Olen yrittänyt sitä, että valvon päivän vaikka kuinka väsyttäisi, mut eipä ne yöunet pahemmin pitene. Ja kun on väsynyt, on pinna kireällä kuin viulun kieli ja kiukkuinen  ja tympääntynyt olo. Pinna menee kireämmälle, kun yritän olla näyttämättä Ukkokullalle, että kiukuttaa lujaa. Jotenkin vaan ärsyttää, kun hänellä on niin hyvät unenlahjat. Ihan epäreilua!!!! 

Hammas päätti lohjeta eli ei kun hammaslääkäriin. olen niin hammaslääkärikammoinen, että käyn yksityisellä. No, hampaaseen tehtiin juurihoito ( n.250e) Ennen kuin ko. hammas saatiin rakennettua uudestaan kasaan, lohkes loputkin pois eli juurihoito meni hukkaan, kun loput hampaasta kiskottiin pois. Sekin oli satasen keikka. Ei todellakaan olisi ollut rahaa yhteenkään hampilakäyntiin saati siihen, että se juurihoito meni täysin hukkaan. %&/##

Päätä on särkenyt lähestulkoon parisen viikkoa. Ei sitä särje koko aikaa, mutta herään yöllä kolmen neljän aikaan hirvittävään päänsärkyyn. Pari kertaa ollut migreeni, mutta pääsääntöisesti ihan tavallista päänsärkyä. Onneksi mulla on hyvät migreenilääkkeet. Mutta on se niin syvältä herätä päänsärkyyn sen kerran,kun nukkuisi.

Korva humahti pari viikkoa sitten lukkoon. Olisi varmaan pitänyt mennä terveyskeskukseen, mutta mulla ei ole nyt rahaa enää siihen yli 40 euron hoitajan vuosimaksuun. Niinpä hain käsikaupasta korvatippoja apteekista. On tuo suht hyvin auennut, mutta ei ihan täysin. Ei siinä muuten mitään, mut on se ärsyttävää, kun ei kuule korvalla hyvin tai edes normaalisti.
Miten voikin kaikki vastoinkäymiset taas kasaantua?!!!???  Kai se on se Murphyn laki eli kun yksi asia menee pyllylleen, menee kaikki.

Käsityörintamallakin ahdistaa. Olen luvannut kutoa 4 tavallista sukkaparia (paitsi ne tuntuivat niin tylsiltä, että olen tehnyt yhdet Niina Laitisen Väinöt ja nyt on piirakkasukat tuloillaan) Vielä pitäisi tehdä tähän pakettiin kaksi paria lisää.
Sitten lupasin kutoa Anelma Kervisen Anelmaiset ( en ole aikaisemmin tehnyt niitä) ja sitten varsinainen murheenkryyni: mustasta Dropsin alpakasta palmikkomyssy. Ensinnäkin lanka on kaksinkertaisenakin ihan sairaan ohutta ja toisekseen: mustasta langasta!!!! Ei ole mitään järkeä kutoa mustasta langasta mitään palmikko/pitsimyssyä, kun kuvio ei näy yhtään ja muutenkin musta lanka on ihan peestä kutoa - ainakin mun silmillä. Yhtä
hyvin olis voinut tehdä ihan perusmyssyn, sen verran huonosti kuvio näkyy.
Ja sitten lupasin kutoa ystävälle kynsikkäät. Ette uskokaan, kuinka nuo tekemättömät "tilaustyöt" stressaavat. Tässä eräänä iltana tuli jopa itku niiden takia. Ahdistaa, kun ovat tekemättä ja sitten kun tulee tämä ahdistusvasihe, en saa senkään vertaa aikaiseksi.
Voi kun voisi vain keskittyä kutomaan ensi joulun joululahjoja.

Summa summarum.... Voi kun voisi käpertyä peitonalle ja unohtua sinne. Mä olen niin stressaantunut noista. En vain osaa sanoa "ei", kun joku pyytää kutomaan jotain. ( ei koske niitä töitä, joilla ei ole kiire)

Olin ajatellut, että tulee paljon kudottua, kun tulee kisoja telkasta, mutta ei se niin mennyt. Jotenkin kutominen tökkii noiden "pakko tehdä " töiden takia.

Mutta olen minä jotain saanut aikaankin. Osa näistä on tehty jouluksi ja osa myöhempää tuotantoa. Nyt tulee seuraavaksi paaaaaljon kuvia. :)


2 x broken seed. 7 veikka valkoinen ja Raita sateenkaari


7 veikka

7 veikka Raidasta tehdyt Olgat

7 veikasta tehdyt Niina Laitisen Väinöt

Novita Nalle kukkaketo "ruusu"

Ukkokullan nallepipo Novita Teddy

perussukat TeeTee Tundra

perussukat Novita Polaris Aamu

7 veikka valkoinen ja Raita. Broken seed
perussukat 7 veikka Polkka

Olgat

olgat 7 veikka raidasta

Broken seed valkoinen ja Polaris

Miten niin olen innostunut tekemään Broken seediä? ;) Nytkin on sellaiset puikoilla, kun  Ukkokulta halusi harmaa-vaaleanpunaiset seedit :D

Olisiko tässä nyt riittävästi päivitystä näin alkuvuoteen... Yritän kirjoittaa tunnollisemmin tästä eteenpäin.

Mukavaa päivän jatkoa kaikille!

Ps. mulla on varma konsti, millä saadaan stressitaso kohtaan 100 kaiken muun lisäksi. No, ilmoittaudutaan sekä JyJyyn ( jouluyöstä juhannusyöhön ) 20 työtä,50g/työ ja VaKKeen ( vuodenalusta keskikesään 24 työtä, min 50g / työ)

ps.2 Tällaiset ovat Helmikuun ( ja ystävänpäivän) kynnet. Kauhea, miten mun kädet näyttävät jo vanhan tai ainakin keski-ikäisen käsiltä. Ei ole enää niin sileät ja kauniit :(