perjantai 3. huhtikuuta 2020

Ajatuksia ja käsitöitä

Ei se sitten osaa päättää onko talvi vai kevät. Joka toinen päivä on lunta ja joka toinen päivä on niiiiiin keväistä.
Tai no, samapa tuo - kevät on vuodenajoista se, mitä olen aina inhonnut eniten. Mä en pidä yhtään keväästä. Äiti aina ihmetteli sitä,mutta kukin tyylillään. olen aina sanonut, että olen mörrimöykky,joka tykkää pimeästä.

Piti kirjoittaa jo paljon aiemmin, mutta kuulin nuoruuden ystäväni ( ja ihastukseni) nukkuneen pois muutama viikko sitten. Hän oli saanut sairaskohtauksen ja se oli siinä. Yksi pysäyttävistä asioista oli se, että hän oli vasta 49v ; 3 kk vanhempi kuin minä. Ei tässä iässä vielä kuulu kaveripiirin pienentyä kuolemien takia. (toinen kaveri nukkui pois 3,5 vuotta sitten 54 vuotiaana) Jotenkin nuo ovat pysäyttäneet - etenkin tämä viimeinen. olimme hänen kanssaan paljon tekemisissä ja näin ollen on paljon muistoja - hyviä ja huonoja, Olen miettinyt, pitäisikö hakea "hurjan nuoruuden" aikaiset albumit varastosta ja katsella kuvia, ja tehdä siten surutyötä. Toisaalta tulee häntä ajatellessa haikea ja ikävä olo,mutta toisaalta vetää suuta hymyyn,kun muistelee,mitä kaikkea teimme yhdessä.
Aikoinaan mietimme, menisikö suhteemme pitemmälle,mutta päätimme yhteistuumin pysyä ystävinä ja olla riskeeraamatta ystävyyttämme,jos suhde ei toimisikaan.
Emme kovin usein viestitelleet tms, mutta kun hän tuli kuvaamaan äitini hautajaisiin joulukuussa 2006, tuntui, ettei välivuosia ollut yhtään. Sen jälkeen pidimme alkuun enemmän yhteyttä jonkin aikaa,mutta sitten se jäi. Ehdimme sopia, että nähdään jossain välissä, mutta sitä väliä ei sitten koskaan tullut. Se tuntuu nyt haikealta.

Kyllä pitäisi nähdä vanhoja ystäviään useammin, mutta laittaa omat haasteensa,kun itse olen Orimattilassa ja muut ovat Koskissa tai muualla. En edes tiedä, missä kaikki ydinporukastamme ovat. Ja onhan se niin, että vuosien kuluessa ihmiset ovat myös muuttuneet.  Leevi & The Leavingsin sanoin "Kovin helposti ei kiinni saa, sitä kadonnutta nuoruuttaan.." Taitaa oikeasti olla ihan mahdotontakin. Siinä on vissi ero, onko 20 vai 50 vuotias.

Puikot ovat heiluneet vaihtelevasti. Olen saanut tehtyä joululahjoja ja vähän muutakin. Itselleni epätyylillisesti mulla on 3 keskeneräistä työtä; 2 joiden tekemiseen täytyy keskittyä ja telkan katselua varten yksi ns.aivoton.
Tällaiset ovat valmistuneet ( ja olen saanut kuvattua)

Ukkokullan pystyraidat

Kaverille heppasukat.Kuva Pinterestistä

Perussukat Novitan Tähti -langasta. Oikeasti tummanharmaata,vaaleanharmaata ja lvalkoista
Kai mä menen jatkamaan kutomista.

Aurinkoista viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kävit. Jätähän viestiä käynnistäsi ;)