tiistai 21. lokakuuta 2014

Nyt ei mikään taas tunnu hyvältä. Päässä on ihan liikaa ajatuksia liikkeellä ja matalapaine vallitsee. Tuntuu, ettei mikään asia ole hyvin ja aina kaiken lopputuloksena on hirvittävä stressi. Tiedän, että lähipiirissäni on ihmisiä, joilla on stressi ja matalapaine ihan oikeista asioista, joiden rinnalla nämä minun asiani ovat kovin pieniä, mutta silti.. Tämä rimpuilu tuntuu vaan niin turhalta eikä mikään asia tahdo järjestyä / sujua.
Kaivoin saamani tsemppipeitonkin tuohon sohvalle, että voin tämän bloggauksen jälkeen käpertyä sen alle ja imeä itseeni siihen kudottuja lohduttavia ajatuksia. Se tuntuu vieläkin ihan uskomattomalta, että minulle tehtiin sellainen. Kiitos kaikille siihen osallistuneille vielä kerran <3

Heti, kun saan kaivettua jostain puhtia, pitäisi katsoa lankoja taas myyntiin. Ei vaan oikein raaskisi enää luopua mistään, mutta pakko se on.

Pikaviestittelin gmailissa ystäväni kanssa ja purin sydäntäni. Vähän helpotti, kun sai purettua hänelle tuntemuksiaan. Olen ihan varma, ettei Kultsi enää halua tekemiäni sukkia ja purnasinkin ystävälleni, että kenelle sitten kudon. Ystäväni ilmoitti heti itsensä ja miehensä ehdokkaiksi. Teimme diilin. Ja onhan sitten vielä ainakin kaksi muutakin, jotka haluavat varmasti sukkia eli kutomista riittää, mikä on hyvä asia.

Yritin etsiä myyntiin lankaa, mutta mistään ei meinaisi raaskia luopua. Pakko vyöttää itsensä huomenna raa'sti valikoimaan jotain niistä.

Kultsi laittoi yllättäen päivällä viestiä, että saako meillä töiden jälkeen kahvia. Lupasin. Oli ihanaa, kun hän kävi - tämä vain taisi olla sellainen jäähyväiskäynti ja erään aikakauden loppu. En edes yritä kieltää, etteikö tullut iso itku ja nytkin silmien tiivisteet vuotavat, mutta minkäs teet. Lupasi hän jossain kohtaa poiketa joskus kahvilla. Sitä odotellessa. Koville tämä ottaa, mutta onhan se mukavaa, että hänkin löysi uuden rakkaan. Toivottavasti kuitenkin ystävyytemme säilyy edes jollain tasolla. Lainatakseni Tommi Läntistä ".... syvälle sydämeen sattuu...."

Nyt täytyy lopettaa, kun itkeminen sai aikaan hirvittävän päänsäryn.

4 kommenttia:

  1. Voimia sulle nyt vaan uusia seikkailuja kohti avoimin mielin saat uutta ajattelemista ja vanha jää taakse muistihin.

    VastaaPoista
  2. Tsemppihali täältäkin, nyt vain sisukkaasti eteenpäin. Koskaan ei voi tietää mitä mutkan takana odottaa, se pitää vain ottaa selville.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kävit. Jätähän viestiä käynnistäsi ;)