Nyt ei jaksa mitään

Jostain syystä kaikki tuntuu nyt ahdistavan ja näyttävän mustaakin mustemmalta. Minua ei huvita mikään. Kaikkein mieluiten käpertyisin saamani tsemppipeiton alle sohvannurkkaan ja vetäisin vielä Piiviltä saamani sukat jalkaan. Toinen vaihtoehto on vetää peitto pään yli ja toivoa, että maailma unohtaisi minut sinne. En yksinkertaisesti näe mitään kannustavaa tai hyvää syytä sinnitellä. Mikään ei tunnut menevän niin kuin pitäisi ja muutenkin olen lopen kyllästynyt tähän rimpuilemiseen elämän seitissä.

Olen yrittänyt tsempata itseäni kutomaan, muttei sekään huvita. Se nyt kuitenkin on ollut terapiaa minulle vuosikaudet - tähän asti. Sain punnerrettua yhdet saapassukat valmiiksi TeeTee Pallaksesta, mutta sen jälkeen ei ole oikein puikot tarttuneet käteen. Nuo sukat olivat KyJy 10/20. Olen antamassa periksi KyJyilyn kanssa, koska kutominen on niin pakkopullaa tällä hetkellä. ( asiat ovat huonosti, jos tässä kohtaa olen jo antamassa periksi kyjyn suhteen - aikaa kun olisi vielä 3kk)

Yksi syy tähän olotilaani voi olla se, että minulla on kohta särkenyt 1,5kk nivelrikkoisia polviani putkeen. Tämä on syvältä, kun ei tiedä miten jalkojaan pitäisi ja koko ajan saa olla vaihtamassa asentoa. Tänä vuonna on jo laitettu sallitut 3 kertaa kortisoonia (Sen jälkeen on aina hyvää aikaa aika kauan) Olen syönyt myös glukosaminia, mutta se ei enää tunnu auttavan. Särkylääkkeitä en halua syödä niin paljon kuin polvet vaatisivat eli pyrin ottamaan vain illalla, että saisi edes hetken nukuttua.
Ei kukaan haluaisi vaihtaa polvia kanssani.... ;)

Nyt tämä menee mököttämään sohvannurkkaan. Parempaa päivää teille ja anteeksi tämä valivali.