Elokuu

sitten  vaihtui samoissa sateisissa merkeissä kuin heinäkuukin oli. Ei tällainen kesä ole kiva. En tarkoita, että olisi pitänyt olla tappohelteitä, mutta olisi nyt saanut olla edes 24C. 
Parvekekukat ovat melkein entiset, kun sade on piiskannut ne ihan littiin ja rikki. Eipä ole tarvinnut huolehtia kastelusta. Tänään täällä oli kunnon ukkossade ja näytti satavan just niin, että kukat kärsivät ja parveke oli kauttaaltaan märkä. Parvekelasit olisivat kivat...

Tomaatti kiipeää seinää pitkin yhä ylemmäs, mutta ei siihen tomaatteja turhan paljon tule. Kuulin kyllä ystävältäni, että monella on sama ilmiö - varsi ja lehdet kasvavat,mut satoa ei tule. Amppelitomaatissa on sen sijaan niin paljon raakileira, että olen jo toistamiseen tukenut oksia, etteivät katkea. 

Miesystäväni yllätti minut eilen. Hän ihan yxkax soitti ja kysyi, lähdettäisiinkö ajelemaan, että minunkin tulisi joskus lähdettyä neljän seinän ulkopuolelle. Vähän pitkin hampain suostuin - mieluiten olisin kutonut, kun olin taas saanut otettua kutimen käteen.
En sinänsä kiinnittänyt suuntaan huomiota, koska olin ymmärtänyt että käymme tuossa lähellä Cruisingissa eli katsomassa Amerikan autojen kokoontumista. Ajettiin se alue läpi, minkä jälkeen emme lähteneetkään kotiin vaan suuntasimme matkaa ihan vastakkaiseen suuntaan.
Loppujen lopuksi minullekin selvisi, minne mennään. Matka suuntautui moikkaamaan entistä naapuria, jonka muutettua tästä kaksiosta pois, minä muutin tähän. Oli tosi ihana nähdä hänet pitkästä pitkästä aikaa. Viivähdettiin parisen tuntia ja höpöteltiin. Kotimatkalla minut vietiin vielä ulos syömään, ettei tarvinnut alkaa laittaa kotona ruokaa. On minulla ihan huomaavainen miesystävä. :)

Illalla sitten hetken kudoin, mutta rähjäännyin reissussa sen verran, että Nukku-Matti tuli aika nopeasti.

Tänään olen koettanut heilutella puikkoja, mutta on nihkeää. Auttaisikohan se, että keittäisi kupin kahvia ja yrittäisi sitten uudella innolla.... Taidan kokeilla.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!