sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Matalapainetta, matalapainetta..

On ollut niin matalapainetta ilmassa, etten ole saanut kirjoitettua enkä oikein tehtyä mitään. ja mitäpä sitä pahaa oloa tänne purkamaan...Tulee muillekin kurja olo. Toisaalta tämä saamattomuus ärsyttää todella lujaa. Pitäisi pakottaa itsensä tarttumaan asioihin, mutten saa kuin pakolliset hoidettua. Hyvä, että edes ne. Jos pakollisetkin asiat jäävät hoitamatta, niin sitten on jo todella huonoissa kantimissa pelkkä oleminen.
Nukahtaminen on tosi vaikeaa. Pyörin tunnin kax ja sitten lähden haahuilemaan hetkeksi.Sitten taas yrittämään, jos vaikka nukahtaisi. Miten voikin ketuttaa lujaa, kun ei nukahda - ja siinä mielentilassa nukahtaa vielä huonommin.

Pikkuisen olen saanut kudottua...Ihme sinänsä. Joululahjojen suhteen olen antanut periksi eli palataan asiaan ensi vuonna. Paitsi eräälle ystävälleni ja hänen miehelleen täytyy jouluksi kutoa sukat. Yksi torkkupeitto olisi pitänyt saada jouluksi valmiiksi, mutta saas nähdä miten käy. Rahapulassa lupasin kutoa kahdet polvarit ennen joulua ja lisäksi pitäisi virkata kaksi mattoa. Miksen osaa sanoa "Ei" ?

Ensilumikin kävi maassa. Tai no, on sitä vielä hieman siellä sun täällä, mutta suurimmat ovat sulaneet pois. Tänään kuitenkin autoon laitettiin talvikengät ja nyt sitten mennään ja rapistaan :) Pakko ne olisi ollut ennen pitkää kuitenkin vaihtaa eli ovatpahan laitettuna. Tulkoon lumi ja talvi.

Olen tuntenut itseni viime aikoina yksinäiseksi. Yritän torjua sitä yksinäisyyttä soittelemalla parille sukulaiselleni ja ystävälleni turhankin usein.Sitten on yksi ystävä, jonka kanssa viestitellään pikaviestein tai meilitse. Hänkin on tosi tärkeä ihminen minulle.
Tätini kanssa puhutaan päivittäin,mikä on ihan mukavaa. Tulee tunne, että siten pidämme huolta toisistamme; eipä niitä sukulaisia kauheasti ole, joiden kanssa pitää yhteyttä. Äidin puolelta kaikki 3 kpl ja isän puolelta 1. (serkun kanssa puhutaan 2 kertaa vuodessa eli silloin, kun soitamme synttärionnittelut ja nekin ovat kesällä neljän päivän välein)
No, tämä on tätä.

Olen pikkuhiljaa alkanut tsempata itseäni joululeipomuksiin. Äkkiseltään laskin, että 4-5 piimäkakkua, 3-4 sitruunakakkua ja kaksinkertainen annos pipareita. Lisäksi olen suunnitellut, että vuosien tauon jälkeen tekisin Mammun kaneliässiäkin. Ne ovat ihan sikahyviä. Nam! Saas nähdä, miten suunnitelmat pitää. Niin ja äidin ohjeella Lasimestarin silliä on kanssa pakko tehdä.
Kun saan rahaa kasaan, menen ostamaan jauhot ym, että voin aloittaa jo kakkujen teon. Ne täytyy varmaan laittaa sinetöityyn laatikkoon, että säilyvät jouluun.  ;)

Nyt menen takaisin sohvannurkkaan jurottamaan.

2 kommenttia:

  1. Voi, unettomuus kuulostaa niin kurjalta, Ei:n sanominen on tosiaan välillä ihmeellisen vaikeaa!
    Mahtavan herkulliselta kuulostaa leipomissuunnitelmasi.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kävit. Jätähän viestiä käynnistäsi ;)