Ei voi olla totta? Enkö muka ole kirjoittanut koko maaliskuun aikana mitään?? No, toisaalta se on ihan ymmärrettävää - tämä on ollut vaikea kuukausi. Mieliala on vaihdellut; välillä on meno päällä ja saa kaikkea aikaan, mutta välillä taas pelkkä sängystä nouseminen tuottaa ongelmia. Tällainen ei ole kivaa.
Kaikki oikeastaan vielä kärjistyi tänään viimeisen päivän kunniaksi eli hoitaja, jonka luona olen käynyt, lähtee toukokuun alussa pois. Jippii...?!?!  Mitäs vielä keksittäisiin tähän samaan riemuun... Toisin sanoen, hoitosuhteeni loppunee siihen. Sitten ei kai auta kuin pärjätä omillaan, ellei tule jotain vaihtoehtoista juttua. Oikeastaan tuo tieto jotensakin kruunasi tämän kuukauden veemäisyyden. (Ihan kuin en muutenkin inhoaisi kevättä)

Pääsiäisenä oli onneksi iloisiakin tapahtumia. Miesystäväni vei minut ajelulle kolmena päivänä eli tehtiin kotiseutu tutuksi ajeluita sen puitteissa, että käytiin milloin missäkin kahvilla. Kaiken lisäksi hän vei minut yhtenä päivänä oikein ulos syömään. ( enkä tarkoita, että olisi syöty grillimakkarat ulkona seisten vaan käytiin ihan oikeasti syömässä) Huomaavainen liike eli kyllä minun kelpasi :)

Ystävättäreni on käynyt käynyt kahvilla useampaankin kertaan ja eilen hän värjäsi hiukseni. Taas näytän omalta itseltäni. Järkytyin kyllä hieman, kun totesimme, että minulta löytyy harmaita hiuksia. Niin no, äitikin alkoi harmaantua suht aikaisin eli se taitaa olla geeneissä. Onneksi hiusvärit on keksitty. ;)

Miesystäväni on luvannut etsiä kesärenkaat autooni, sillä nyt on pakko hankkia uudet. Autossani on edelleen alkuperäiset kesärenkaat ja auto täyttää tänä vuonna 13v. Johan renkaiden kumi alkaa olla niin kovaa, että saattavat puhjeta koska vaan. Hänen täytyisi hiljalleen paneutua niihin renkaisiin, sillä kelit näyttävät siltä, että kesäpyörät voi vaihtaa koska vaan.

Jotain pientä olen saanut kudottuakin, mutta keskittyminen ei oikein ole riittänyt pitkäaikaiseen kutomiseen. Se on ollut lähinnä silmukka silloin - toinen tällöin  -tyylistä. Täytyisi kyllä ryhdistäytyä ja yrittää saada jotain tehtyä. Hartiajumiin en voi enää vedota, kun olen käynyt hierotuttamassa hartioitani saamallani joululahjalla. ( Kiitos S ) Nyt se on korvien välistä kiinni ja ihan pikkuisen olkapäästä.

Täytyy seuraavaan bloggaukseen laittaa kuvia mukaan niistä, mitä olen saanut aikaan.

Eipä tässä kai muuta.... Yritän kirjoitella vähän useammin tänne, ettei tulisi kuukauden taukoja. Toivottavasti te, ihanat lukijani, maltatte käydä kurkkimassa, onko tullut uusia tekstejä, vaikka taukojakin on.

Aurinkoa loppuviikkoon teille kaikille!