Kävin eilen ottamassa kortisonipiikin nivelrikkoiseen polveeni. Että sen laittaminen tuntuu epämiellyttävältä :( Edellisen kerran on piikitetty 4 vuotta sitten eli suhteellisen hyvin olen pärjännyt polvieni kanssa. Lääkäri laittoi minut vielä röntgeniin, että näkee polvien kunnon tällä hetkellä. Illalla jalka oli aikas tönkkö, mutta eiköhän se tästä. Seuraavan kerran menen piikille 2 viikon päästä, jolloin kuulee myös sen, miltä kuvat näyttivät.

Illalla kudoin aikas intensiivisesti ja nautin siitä :) Se tekeillä oleva pitsisukkakin eteni hirvittävää vauhtia eli taisin oppia näin viime metreillä sen mallikerran. Mikä parasta, olen ihan tyytyväinen jälkeen. Saatanpa tehdä toiset samanlaiset jossain kohtaa.

Tänään olisi sitten aika sinne silmäpolille, kun optikko ei suostunut määräämään minulle uusia laseja silloin viime syksynä. Ajatella, siitäkin on jo reilut 3 kuukautta. Niin ne ajat menevät. Jos ja kun tuo silmälääkäri tekee lasimääräyksen, lähden huomenna katselemaan uusia pokia ja kyselemään, mistä saisi parhaimman tarjouksen. Tavoitehan on saada edullisesti kivat lasit ja aurinkolasit vahvuuksilla. Saas nähdä, miten likan käy.
Minulle lähtee kuski mukaan, koska kutsussa silmäpolille nimenomaan mainittiin, ettei kannata tulla omalla autollam jos vaikka tehdään sellaisia tutkimuksia, että laitetaan laajentavia tippoja silmiin. Lupasin kuskille "roskaruoka" lounaan, kunhan päästään sieltä silmäpolilta pois.
Toivottavasti siellä silmäpolilla ei menisi tuntitolkulla aikaa... ( ja toivottavasti ei laitettaisi niitä laajentavia tippoja - ne ovat niin ärsyttäviä, kun näkee vain horisonttiin, mutta lähemmäs ei)

Nyt aloin stressata niin paljon, että vaatii lisää kahvia. Palaillaan taas.