torstai 12. maaliskuuta 2020

On tämä ollut ihan omituinen talvi... Vai pitäisikö sanoa, että onpas ollut pitkä syksy. Eihän talvea ole oikeastaan ollutkaan näillä leveysasteilla.

Ystis käväisi tuossa kahvilla ja rupateltiin niitä näitä. Hän on kyllä aivan ihana ihminen - jonka kanssa on helppo olla eikä tarvitse esittää mitään. Kyllä tytöllä pitää ainakin yksi sellainen ystävä olla 💓💖
Lähdetään huomenna käymään Lahdessa - Ystiksellä on meno ja mä lähden muuten vaan mukaan. Vaihtelua elämään.

Olen tänään ollut taas jumalattoman  . Mä en käsitä,mistä se johtuu. Vielä melkein 2 viikkoa siihen labrakäyntiin. Toivottavasti selviäisi,mistä tämä johtuu. Jos ei johdu säästä,niin veikkaisin kilpirauhasta,mutta se jää nähtäväksi.

Se olis saunapäivä tänään. Ihan hullusti tässä kerrostalossa saunavuorot - torstai ja perjantai. No, jos sitten sauna siirtyisi vaikka lauantaihin, kun asustellaan siellä Ukkokullan omakotitalossa ja hän saa saunan rempattua. Ei välttis vielä kyllä valmistu tänä vuonna, mutta hyvää ei odota liian kauan. Eihän??

Pitäisi raahautua tuonne häkkivarastolle menemään tavaroita läpi. Niitä on siellä ihan liikaa. Jotain mitä jäi äidiltä ja hänen asunnostaan, mun ja eksän jotain tavaroita omakotitalosta ja jotain,mitä jäi kun muutin kolmiosta tähän kaksioon. Ja täälläkin on tavaraa ihan liikaa. Siinä mielessä kurjaa, että Ystis pääsi kurssille eli mulla ei ole nyt kaveria painelemaan valonappia,kun mä pengon varastossa. Typerää, ettei sitä valoa saa palamaan yhtäjaksoisesti - olisi paljon helpompaa puuhia siellä.
Mä en keksi ketään, joka tulisi sinne kaveriksi. Ukkokultaa on turha kysyä, koska hänen aikansa menee remontissa.
Yksi olisi,mutta hän todennäköisesti rohmuaisi kaikki itselleen ja kuitenkin haluaisin muuttaa jotain rahaksi. Siellä on oikeasti rahanarvoista tavaraa; vintagea ja silleen :)

Mulla on tällä hetkellä kahdet sukat vaiheessa;aivottomat ja vähän ajatusta vaativat. Tai no,kahdet aivottomat, mutta toisia voi kutoa vain valoisanaikaan,koska pääväri on musta. Mikä mutkin pani valitsemaan mustan...

Toisin sanoen, siirryn kutomoon.
Mukavaa päivää kaikille!


perjantai 6. maaliskuuta 2020

Mukavaa Maaliskuuta

Niin se kuukausikin taas vaihtui. Tuntuu, että aika menee tosi nopeasti. Olikos se niin, että aika menee sitä nopeammin mitä vanhempi on...

Mä poden ikäkriiiä. En voi ymmärtää enkä hyväksyä sitä, että täytän kesällä 50. Juu, tiedän iän olevan vain numeroita, mutta silti. Mulla iskee paniikki siitä, etten ole vielä kutonut sukkakinntiötäni täyteen ja muutenkin on vielä paljon kaikkea kesken.
Toki ajatustapaani vaikuttavat ne seikat, että isä kuoli syöpään 65 -vuotiaana ja äiti 62 -vuotiaana. Jos menee samalla lailla,potkaisen mä tyhjää 59 -vuotiaana. En tahdo enkä ole valmis siihen.

Jostain kumman syystä olen viime aikoina ollut tosi väsynyt. Pitäisi varmaan saada aikaiseksi varata aika labraan - lähete on ollut jo ties kuinka kauan odottamassa. Oli pieni tauko - kävin varaamassa ajan sinne labraan. Meni 2,5 viikon päähän, kun kilpirauhasen takia täytyy mennä ennen klo 10.

Ystis pyörähti tuossa kahvilla ja turistiin niitä näitä. Hänen kanssaan on niin ihanan helppo jutella aiheesta kuin aiheesta.

Olen saanut taas muutamat sukat valmiiksi. Tällaisia tällä kertaa:

Ukkokullalle Novitan Kantrista

Ystävä pyysi tekemään hammaslääkärilleen aiheeseen sopivat sukat. Kuvat pinterestista,mutta itse ruudutettu

Ystiksen Kissimirrit käänteisillä väreillä (suun. Lumi Kurmitsa)