Harmaa ja pimeä sää jatkuu. Yritin piristää itseäni leipomalla kaneliässiä Mammun ohjeella, muttei nekään onnistuneet, vaikka ohjetta noudattaen lisäsin viimeistä jauhomäärää. No, ehkä se on harjoituksen puutetta. Äkkiä laskeskelin, etten ole varmaan 6-7vuoteen tehnyt niitä. Vähän niistä tuli kovia, mutta täytyy kastaa kahviin - maku on sentään oikea.
Mieli ei kyllä parantunut tuossa projektissa.

Ai niin, olenhan minä jotain saanut valmiiksikin käsityörintamalla, vaikka tuntuu, etten edes kudo enää. Puolikkaalle kudoin Eeva Savirannan Petäjä -sukat

 

Sen lisäksi on valmistunut pikkuserkulleni joululahjaksi menevistä pienistä Paula -matoista ensimmäinen. Että inhoan virkata  / kutoa mustaa. Toinenkin on työnalla eli täytyisi sinnitellä se valmiiksi.

 

Lisäksi on valmistunut kahdet sukat ystävättärelleni, mutta niistä laitan kuvat vasta joulun jälkeen, koska ovat menossa joululahjaksi. Olisihan se tylsää nähdä joululahjat etukäteen. Tiedän nimittäin ystävättäreni lukevan tätä, joten ne olisivat väkisin osuneet hänen silmiinsä.

 

Iso kiitos, Ystäväiseni, hiusten värjäämisestä. Nyt olen taas itseni näköinen. :)

 

Tänä vuonna on onneksi sovittu sukulaisten kanssa, ettei pidetä mitään jouluhömpötystä. Jos välttämätta haluaa, niin saa ostaa suklaarasian, muttei sen enempää. Ei tässä ole yksinkertaisesti rahaa ostaa joululahjoja.

Tässä nähdään hyvä viimevuotinen tarkoitus tehdä joululahjat valmiiksi hyvissä ajoin, ettei tule tätä joulupaniikkia. Pahahahahhah!! Jäivät suuriksi sanoiksi. Mutta jos ens jouluksi olisi tässä kohtaa lahjat valmiina.... ( uskoo saa, joka haluaa )

 

Taidan siirtyä kutomoon tai siis virkkaamoon tällä kertaa. Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Pakko oli tulla vielä hehkuttamaan, että sain miesystävältäni ihanan ruusukimpun <3 10kpl. Jokainen ruusu edustaa 10% siitä, minkä verran hän rakastaa minua. Minua rakastetaan siis 100%sti

 

 

 



Olen niin stressaantunut ja tympiintynyt kaikkeen. Minä, joka en ole vuosiin järsinyt kynsiäni, päätin sitten pureskella 3 kynttä ihan olemattomiin - ja nyt harmittaa. No, nyt on myöhäistä itkeä eli ei kun kasvattamaan ne uudestaan.

Muutenkin tänään on saamaton päivä. Olen yrittänyt saada käsityötä käsiini, mutta toistaiseksi se on vain suunnitelman tasolla. Sen verran sain aikaan, että laitoin pesukoneen päälle. Johan sitä on siinäkin täksi päiväksi puuhaa ;)
Ei maar, täytyy tuossa illemmalla laittaa vielä ruokaakin, vaikkei huvita yhtään. Olisi ihanaa joskus mennä syömään valmiiseen pöytää eikä aina laittaa ensin ruokaa.

Pitäisi saada tänään kudottua yhdet sukat loppuun ja saada virkattua ensimmäinen niistä matoista myös loppuun. Seuraava sukkaprojekti on jo selvillä ja toiseen langatkin valittu. Saas nähdä, saanko yhtäkään käsityötä etenemään.

Oli taas niin harmaa päivä, ettei ole tosikaan. Vaikkei lumi niin kivaa ole, on siinä se hyväpuoli, että on valoisampaa. Siinä mielessä voisi sataa lumen maahan.

Olen melkein koko päivän pyörinyt muistoissa. Näin jälkikäteen ajatellen, olisin tehnyt joitakin asioita ja valintoja toisin, mutta myöhäistä itkeä. Nyt vain täytyy yrittää pelata näillä korteilla niin hyvin kuin pystyy. Osa minústa kyllä haluaisi heittää pyyhkeen kehään. Ei vain nappaa mikään.

Matalapainetta, matalapainetta..

On ollut niin matalapainetta ilmassa, etten ole saanut kirjoitettua enkä oikein tehtyä mitään. ja mitäpä sitä pahaa oloa tänne purkamaan...Tulee muillekin kurja olo. Toisaalta tämä saamattomuus ärsyttää todella lujaa. Pitäisi pakottaa itsensä tarttumaan asioihin, mutten saa kuin pakolliset hoidettua. Hyvä, että edes ne. Jos pakollisetkin asiat jäävät hoitamatta, niin sitten on jo todella huonoissa kantimissa pelkkä oleminen.
Nukahtaminen on tosi vaikeaa. Pyörin tunnin kax ja sitten lähden haahuilemaan hetkeksi.Sitten taas yrittämään, jos vaikka nukahtaisi. Miten voikin ketuttaa lujaa, kun ei nukahda - ja siinä mielentilassa nukahtaa vielä huonommin.

Pikkuisen olen saanut kudottua...Ihme sinänsä. Joululahjojen suhteen olen antanut periksi eli palataan asiaan ensi vuonna. Paitsi eräälle ystävälleni ja hänen miehelleen täytyy jouluksi kutoa sukat. Yksi torkkupeitto olisi pitänyt saada jouluksi valmiiksi, mutta saas nähdä miten käy. Rahapulassa lupasin kutoa kahdet polvarit ennen joulua ja lisäksi pitäisi virkata kaksi mattoa. Miksen osaa sanoa "Ei" ?

Ensilumikin kävi maassa. Tai no, on sitä vielä hieman siellä sun täällä, mutta suurimmat ovat sulaneet pois. Tänään kuitenkin autoon laitettiin talvikengät ja nyt sitten mennään ja rapistaan :) Pakko ne olisi ollut ennen pitkää kuitenkin vaihtaa eli ovatpahan laitettuna. Tulkoon lumi ja talvi.

Olen tuntenut itseni viime aikoina yksinäiseksi. Yritän torjua sitä yksinäisyyttä soittelemalla parille sukulaiselleni ja ystävälleni turhankin usein.Sitten on yksi ystävä, jonka kanssa viestitellään pikaviestein tai meilitse. Hänkin on tosi tärkeä ihminen minulle.
Tätini kanssa puhutaan päivittäin,mikä on ihan mukavaa. Tulee tunne, että siten pidämme huolta toisistamme; eipä niitä sukulaisia kauheasti ole, joiden kanssa pitää yhteyttä. Äidin puolelta kaikki 3 kpl ja isän puolelta 1. (serkun kanssa puhutaan 2 kertaa vuodessa eli silloin, kun soitamme synttärionnittelut ja nekin ovat kesällä neljän päivän välein)
No, tämä on tätä.

Olen pikkuhiljaa alkanut tsempata itseäni joululeipomuksiin. Äkkiseltään laskin, että 4-5 piimäkakkua, 3-4 sitruunakakkua ja kaksinkertainen annos pipareita. Lisäksi olen suunnitellut, että vuosien tauon jälkeen tekisin Mammun kaneliässiäkin. Ne ovat ihan sikahyviä. Nam! Saas nähdä, miten suunnitelmat pitää. Niin ja äidin ohjeella Lasimestarin silliä on kanssa pakko tehdä.
Kun saan rahaa kasaan, menen ostamaan jauhot ym, että voin aloittaa jo kakkujen teon. Ne täytyy varmaan laittaa sinetöityyn laatikkoon, että säilyvät jouluun.  ;)

Nyt menen takaisin sohvannurkkaan jurottamaan.

Ei tämä matalapaine helpota, vaikka mitä tekisi. En yksinkertaisesti saa tartuttua mihinkään, vaikka yritys on aina välillä kova.Tai sanotaan näin, että kaikki tuiki pakolliset saan tehtyä, kun kovasti yritän, mutta muuten en saa mitään aikaan.
Ilmeisesti pitäisi vaipua talviuneen ja palata asiaan vaikka joulun jälkeen.
Ex-Kultsin poistuminen kuviosta ystävänä jätti tosi ison aukon; kuitenkin tekstailtiin paljon ja soiteltiin. Tiedän kyllä, että siinä kuviossa oli itsekkyyttä puoleltani, mutta silti...

Onneksi tänä vuonna on sovittu sukulaisten kanssa, ettei pidetä mitään lahja hömpötystä, kun kenelläkään ei ole ylimääräistä valuuttaa. Minulle se sopii erittäin hyvin. Minulla oli tarkoitus tehdä koko joukolle sukkia ym. mutta en saanut vuoden aikana valmiiksi kuin yhdet sukat ja yhden pipon, jotka menevät joululahjoiksi. Muita kudelmia kyllä valmistui.

Tänään olen ottanut ties kuinka monet tirsat, kun en mitään ole saanut tehtyä. Pakko olis tarttua puikkoihin...

Ulkona on sateista ja hirvittävä tuuli. Kuvaa olotilaani aika hyvin.

Posti toi ihanan yllätyksen ystävältäni: kuivattuja suppilovahveroita iso pussillinen.Tuhannet kiitokset tätäkin kautta. Suunnittelin, että täytyy tehdä joku päívä sienikastiketta. Tänään väänsin jauhelihakeiton, jota syödään ainakin kaksi päivää - toivottavasti kolme.

Nyt on auto katsastettu ja taas saa huristaa tyytyväisenä vuoden :) Vähän jännitti viedä autoa, kun pessimisti minussa ajatteli, että entäs jos siinä kuitenkin on jotain vikaa. Suotta jännitti, sillä katsastaja sanoi vielä erikseen, että onpas hyvässä kunnossa. Jeeeeeeeeeee!!!!

Päivä on ollut tosi pimeä ja ilmassa on pientä tihkua, vaikkei varsinaisesti sadakaan. Tämä olisi just sellainen päivä, jonka voisi hyvällä omallatunnolla viettää peiton alla. Pakko myöntää, että tirsat pyörivät mielessä. Muutenkin on ajatusvoittoinen päivä. Vähän on sellainen kutina, että ex-Kultsi deletoi minut kokonaan elämästään, emmekä voi edes olla enää ystäviä, nyt kun hänkin löysi kumppanin itselleen. Laitoin hänelle spostia, että jos hän hävittää tiettyjä juttuja, niin toimittaisi ne minulle eikä heittäisi roskikseen. Minulla on kuitenkin niille jutuille tunnearvoa ja esim. ristipistotauluihin on käytetty jokunen tunti niiden tekemiseen. Tuo ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö ole iloinen, että hänkin löysi uuden kumppanin.

Puikkoja en ole tänään saanut käteen. Pitäisi kyllä ryhdistäytyä ja tarttua niihin. Nyt vain tuntuu, että ajatukset estävät keskittymistä. Miksi ei pysty laittamaan aivoja narikkaan ja olemaan kirjaimellisesti tyhjäpää? Se toisi varmaan ihanan kevyen olon.

3 päivää siitä, kun Kultsi kävi ns. jäähyväiskäynnillä. Pari päivää oli tosi vaikeita, koska päälimmäisenä oli se, etten näe häntä enää tai en ainakaan niin usein. Nyt on alkanut jo helpottaa ja olen ihan oikeasti tyytyväinen, että hänkin löysi jonkun rinnalleen. Mutta ei se muuta sitä, että välillä huomaan odottoavani tekstaria tai jotain Kultsilta. Varmaan tuokin painuu taka-alalle,kun aikaa kuluu. Uskoisin ja toivon niin.

Kutominen on ollut vähän niin ja näin. Puikot kyllä tulevat käteen, mutta niiden käynnistäminen on niin ja näin. Olen jo luopunut ajatuksesta tehdä ihmisille joululahjaksi sukkia. Katsotaan ensi vuonna uudestaan. Tiedän, että jotkut tulevat pettymään, kun eivät saa sukkia joululahjaksi, mutta aina ei voi voittaa.

Tänään tuntuu olevan päivä, jolloin en saa mitään aikaiseksi. Pitäisiköhän sitä suoda itselleen ns.vapaapäivä - kaikesta.

Eilen kävin otattamassa pakokaasumittauksen paikallisella korjaamolla. Ei sekään sitten voinut mennä helpoimman kautta. Niiden kone ei antanut mittaustulosta vaan herjasi jostain viasta, jota ei ole kuitattu pois. Korjaaja joutui hakemaan toisen vempeleen ja etsimään, mitä vikaa se herjaa. Herjas ajonestoa. Autohan temppuili käynnistymisen kanssa alkusyksystä. No, hän kuittasi vian pois ja sen jälkeen saatiin sitten tehtyä se pakokaasutesti ja tulostettua lappu katsastusta varten. Olin ajatellut selviäväni reissusta 10 eurolla, mutta katin kontit. Maksettavaa tuli paljon enemmän.
Illalla varasin sitten ajan katsastukseen. Täällä meillä A-katsastus maksaa ilman pakokaasuja 59e, mutta Lahdessa K1 -katsastuksessa vain 39e. Ajan siis Lahteen. Pitäkää maanantaina peukkuja, että Allu ( almera) saa leiman.

Kai menen taas jatkamaan tylsän lauantain viettoa. Toivottavasti teillä on parempi lauantai.

Nyt ei mikään taas tunnu hyvältä. Päässä on ihan liikaa ajatuksia liikkeellä ja matalapaine vallitsee. Tuntuu, ettei mikään asia ole hyvin ja aina kaiken lopputuloksena on hirvittävä stressi. Tiedän, että lähipiirissäni on ihmisiä, joilla on stressi ja matalapaine ihan oikeista asioista, joiden rinnalla nämä minun asiani ovat kovin pieniä, mutta silti.. Tämä rimpuilu tuntuu vaan niin turhalta eikä mikään asia tahdo järjestyä / sujua.
Kaivoin saamani tsemppipeitonkin tuohon sohvalle, että voin tämän bloggauksen jälkeen käpertyä sen alle ja imeä itseeni siihen kudottuja lohduttavia ajatuksia. Se tuntuu vieläkin ihan uskomattomalta, että minulle tehtiin sellainen. Kiitos kaikille siihen osallistuneille vielä kerran <3

Heti, kun saan kaivettua jostain puhtia, pitäisi katsoa lankoja taas myyntiin. Ei vaan oikein raaskisi enää luopua mistään, mutta pakko se on.

Pikaviestittelin gmailissa ystäväni kanssa ja purin sydäntäni. Vähän helpotti, kun sai purettua hänelle tuntemuksiaan. Olen ihan varma, ettei Kultsi enää halua tekemiäni sukkia ja purnasinkin ystävälleni, että kenelle sitten kudon. Ystäväni ilmoitti heti itsensä ja miehensä ehdokkaiksi. Teimme diilin. Ja onhan sitten vielä ainakin kaksi muutakin, jotka haluavat varmasti sukkia eli kutomista riittää, mikä on hyvä asia.

Yritin etsiä myyntiin lankaa, mutta mistään ei meinaisi raaskia luopua. Pakko vyöttää itsensä huomenna raa'sti valikoimaan jotain niistä.

Kultsi laittoi yllättäen päivällä viestiä, että saako meillä töiden jälkeen kahvia. Lupasin. Oli ihanaa, kun hän kävi - tämä vain taisi olla sellainen jäähyväiskäynti ja erään aikakauden loppu. En edes yritä kieltää, etteikö tullut iso itku ja nytkin silmien tiivisteet vuotavat, mutta minkäs teet. Lupasi hän jossain kohtaa poiketa joskus kahvilla. Sitä odotellessa. Koville tämä ottaa, mutta onhan se mukavaa, että hänkin löysi uuden rakkaan. Toivottavasti kuitenkin ystävyytemme säilyy edes jollain tasolla. Lainatakseni Tommi Läntistä ".... syvälle sydämeen sattuu...."

Nyt täytyy lopettaa, kun itkeminen sai aikaan hirvittävän päänsäryn.