keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Lunta tulvillaan...

On se, heti kun manasin lumen puuttumista, alkoi sitä tulla taivaantäydeltä. Miesystävä on kolmena viimeisenä yönä lähtenyt klo 3-4 töihin auraamaan. No, onpahan minunkin tullut kudottua. Kaksi yötä meni siten, että aamupäivällä otin kolmen tunnin tirsat, mut viime yönä tuli nukuttua jo kaikki 5 tuntia. En sitten jaksanut kolmatta yötä noin olemattomilla unilla. Olenkohan ullut vanhaksi? Se on kuitenkin ollut mukavaa, että olen saanut paljon kudottua. Jostain syystä saan öisin enemmän aikaan kuin päivällä. Omituista.

Kuivakakkuja pitäisi alkaa vihdoinkin tehdä tai tulee ahdistus. Tai no, ahdistus on tullut jo. Homma seisoo lähinnä sen takia, ettei olla päästy Ukkokullan kanssa kauppaan hakemaan jauhoja ym. tarvikkeita.No, jos tuo lumentulo helpottaisi ja päästäisiin joko huomenna tai perjantaina kauppaan. Niin tai näin, niin maanantaina täytyy tehdä piparitaikina, koska perinteeseen kuuluu pipareiden leipominen Itsenäisyyspäivänä.

Nyt on pakko myöntää, että väsyttää. Kolmas aamukahvikupillinen menossa eikä silmät meinaa pysyä auki millään. Täytyy varmaan mennä kävelemään ( apua! Mitä mussa tapahtuu???) pieni lenkki, jos sitä piristyisi edes vähän. Pitäisi saada nuo puikot taas liikkumaan.

Päivä alkaa saada mielenkiintoisia piirteitä. Aloin kaivata yksiä lankoja ja kaivoin seurantakoodin esille ja menin katsomaan Schenkerin sivuilta, missä paketti on menossa. Nyt tulee se mielenkiintoinen kohta; paketti on ollut maanantaina täällä ja se on merkitty noudetuksi klo 11.29. Itse en ole sitä hakenut, eikä miesystävänikään muista sitä hakeneensa. ( muisti saattaa pätkiä, kun on lyhyillä yöunilla ollut kolme edellistä yötä auraamassa) Soitin äsken Ärrälle ja kysyin onko paketti siellä.Vanhalla ärrällä se ei ollut ja uudella ärrällä oli ryysis menossa elu myyjä lupas soittaa ryysiksen helpoitettua. Olis ihan kiva, että se paketti löytyisi jostain.

Mut tää herääminen ottaa koville - olen 4 tuntia yrittänyt herätä, mutta edelleen haukoittelen erittäin hartaasti. Olen saanut kyllä kudotua vähän. Nyt taitaa olla ensimmäisen päiväkahvin aika eli ei kun kahvinkeittoon.

Selvisi se pakettiasiakin: se on vielä matkalla eli  se noudettu tarkoitti sitä, että se on noudettu kuljetukseen. Väsyneet aivot tekivät mulle tepposet :) Laitoin Ukkokullallekin viestin, että voi rauhoittua :)

Jee! Taas valmistuu yksi sukka ja saan viimeisen lahjasukan aloitettua. Kuvat tulevat vasta joulun jälkeen, koska en halua pilata saajien yllätystä.
Taitaa olla päikkäreiden aika (klo 17.26) - ei meinaa enää nähdä silmukoita, kun silmät ovat niin väsyneet.

Tavataan taas :)

perjantai 25. marraskuuta 2016

Se niistä lumista. Muutaman päivän on satanut silkkaa vettä ja ollut plussan puolella, joten ei ihme, että lumet hävisivät. On vaan niin pimeää, kun ei ole lunta.

Ystäväni kävi tänään kahvittelemassa ja värjäämässä hiukseni. Nämä ovat sen verran pitkät, ettei näitä saa itse värjättyä  - ainakaan niin, että varmasti on tasaisesti väriä joka puolella.
Onneksi on ystävä, joka värjää, kun Ukkokulta ei ole vielä lupautunut siihen (exä kyllä värjäsi) Ukkokulta kyllä leikkaa hiuksia hyvin ohjeistettuna ;)

Olen kutonut taas aika paljon. Kudon ystäväni perheelle Sulkavalle joululahjasukat, mutta muuten sukat jäävät kutomatta tänä vuonna. Jos sitten ensi jouluksi. (ihan kuin olisin sanonut tuon saman vuosi sitten....)

Eka satsi jauhoja ja sokeria on tuotu leipomuksia varten. Oikeastaan on vain raapaistu pintaa. Tarvitaan vielä paljon jauhoja, sokeria ja margariinia ennen kuin päästään aloittamaan. Oikeastaan tärkeimmät puuttuvat em. lisäksi eli piimät ja sitruunat.
On vaan tuntunut niin ahdistavalta edes ajatella leipomista. Normaalisti mulla olis kaikki jo nyt valmiina - pipareita lukuunottamatta. Piparit kuuluu perinteisesti leipoa Itsenäisyyspäivänä.
Pakko muuttua jostain rahaksi, että pääsee hakemaan nuo leivontatarvikkeet ja pakottaa / motivoida itseni aloittamaan. Tiedän, että skun leipomukset on leivottu, on mukava olla. Toinen asia on se, että joulunodotukseni alkaa kakkujen leipomisesta.

Hitsi, nyt ei malta kirjoittaa enempää, kun tuo kudin huhuilee tuolta sohvalta. Siirryn sinne.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

tiistai 15. marraskuuta 2016

Lunta tulvillaan on raikas talvisää

Viime viikolla tuli sitten lunta yli oman tarpeen. Miesystävä joutui lähtemään töihin neljänä yönä klo 3.00, jotta saivat kaikki paikat aurattua tiettyyn aikaan mennessä. Aika raskasta tuollainen.
Tässä oli muutama päivä, jolloin ei satanut lunta, mutta taas tulee. Saas nähdä, onko heillä ensi yönäkin lähtö töihin.

Tuossa eräänä päivänä havahduin ajatukseen, että kiukutti olla nainen. Etenkin, kun ruoanlaitto on minun harteillani. Ette uskokaan, kuinka tuskastunut olin siihen, että se olen aina minä, joka laittaa ruokaa. Olin niin saanut tarpeekseni siitä. Ei ollut kaukana, etten saanut itkupotkuraivaria (kuvainnollisesti), mutta mitäpä se olisi auttanut. Ei se ruoka itsekseenkään tule.

(oi kun ihanaa, Talitintti tuli tuohon ikkunalaudalle ja hetki tuijotettiin toisiamme <3 )

Sain sen ison sukkaprojektini valmiiksi ja sen jälkeen kudoin miehekkäälleni Jussisukat. Vielä pitäisi kutoa toiset, jossa ne salmiakit ovat mustalla sekä Antti -sukat. Oli vaan pieni projekti saada niistä Jusseista sopivat, kun miehekkäällä on niin siro pohje ja nilkka. Pari kertaa piti purkaa, mutta vihdoin sain ne sopiviksi....Ja älysin jopa kirjoittaa ohjeen ylös ;)

Nyt työnalla on joululahjasukat Ystävälleni. paljon pitäisi vielä tehdä, mutta saas nähdä miten käy. Kuivakakkujakin pitäisi leipoa, mutta en ole hankkinut edes aineita vielä. Tulee kiire niidenkin kanssa. Kuten huomaatte, joulustressi alkaa iskeä.

torstai 3. marraskuuta 2016

Eilen satoi hiljalleen lunta ja se mokoma jäi maahan...Jopa tiet ovat valkoisia. En voinut olla hymyilemättä lukiessani lööpistä, että tullut 80 peltikolaria, kun talvi yllätti autoilijat. En tarkoita sitä, että olisin iloinen kolareista vaan sitä, kuinka talvi pääseekin yllättämään, vaikka se tulee joka vuosi ja kaikkien pitäisi se tietää.

Minun autooni laitettiin sunnuntaina nastarenkaat ja tehtiin samalla jarruremontti, kun käsijarru ei oikein pitänyt.
Tänään kävin otattamassa pakokaasut vakikorjaamollani ja tänäkin vuonna se tehtiin vaikeamman kautta. Olen varmaan vuoden mittaan purnannut, kuinka auto ei välillä suostu käynnistymään ennen kuin ovet laittaa lukkoon, avaa uudestaan ja sitten yrittää startata uudestaan ja hups, auto käynnistyy. Kyseessä on ajonestolaite, joka ei jostain syystä suostu menemään pois päältä ovea avatessa. Meinasin jo saada slaagin hinnan kuullessani, muttta onneksi saatiin neuvoteltua hyvä hinta kahdesta hommasta.
Nyt pitäisi varata aika katsastukseen... ellen sitten keksi ajaa konttorille ilman ajan varausta.Tuskin siellä kauan tarvitsisi odottaa.
Tässä oli tauko, kun kävin varaamassa sen ajan.

Sukkia on viimeisen reilun 6 viikon aikana syntynyt aika paljon. Okei... ne ovat paksusta suomenlampaan villalangasta, mutta silti.
Jussisukkia erilaisilla raidoituksilla ja parit Antit. Sen takia erilaisia raidoituksia, että jos menee samaan perheeseen,ihmiset tunnistavat omansa.





Vielä jos muutamat tikuttaisi.

Tässä kuussa ja mielellään jo ensi viikolla, pitäisi aloittaa se jokavuotinen kakkujen leipominen. Äkkiä laskin, että piimäkakkuja tulisi 9kpl, sitruunakakkuja 6kpl ja tiikerikakkuja 3kpl = 18 kakkua. Saa siinä muutamana päivänä leipoa, mutta on ne niin hyviä. Taitaa vain jäädä mun osalta vähiin niiden syöminen, kun lasken näitä pirskatin kaloreita. Toisaalta lempparini on sittis eli muut jäävät vain maistamiseen ( = laatutarkkailu)

Jaha...Taitaa kudontanurkka kutsua. Mukavaa torstai-iltaa, jos joku sattuu tätä lukemaan :)

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Ensimmäinen räntäsade

Eilen satoi ensimmäisen kerran jotain valkoista taivaalta. Oli sen verran kylmä, että lumi teki katot ja autot valkoisiksi, asfaltilta se vielä suli, mutta nurmikko on saanut tomusokerimaisen kuorrutuksen. Kai se täytyy myöntää, että talvea kohti mennään. Säätieteilijät lupailevat loppuviikolla vesisadetta eli ei ehkä ole vielä kiire vaihtaa talvirenkaita autoon, kun ajomatkat ovat lyhyitä ja voi katsoa, mihin aikaan lähtee liikenteeseen.

Luin toissapäivänä naamakirjasta, että tätini kissa, karvainen serkkuni siis, on nukkunut pois. Voin vain kuvitella sitä surua,mikä tädilläni on. On se vain niin, että lemmikki on perheenjäsen siinä missä ihminenkin. Soitin hänelle tänään ja tuli avuton olo, kun en tiennyt oikein mitä sanoa. Toivottavasti minusta oli apua edes siinä, että kuuntelin. Sanoin hänelle, että minulle voi soittaa ihan koska vaan, jos hän haluaa puhua tai tarvitsee muuten vaan juttuseuraa / kuuntelijaa.

Olen kutonut ihan hirveää vauhtia viime päivinä. Mulla on muutama projekti meneillään eli tekemistä riittää. Aion kutoa hyväntekeväisyyteen (vähävaraisille perheille) sukkia eli joululahjat kuittaan tänä vuonna siten. Täytyy vain muistaa sanoa ihmisille, mikseivät saa tänä vuonna lahjoja. Alkuvuodesta pitäisi sitten alkaa se veteraani -sukkien kutominen. Päätin sinnekin kutoa muutamat. Mielestäni se ei ole liikaa vaadittu, koska veteraanit olivat tekemässä meille itsenäistä Suomea, mitä arvostan.
Jos sitten jouluksi 2017 saisi tehtyä joululahjasukkia :)


Jaa-a. Kai se täytyy taas tarttua puikkoihin, Mukavaa viikkoa kaikille!




torstai 6. lokakuuta 2016

Niin se on sitten kuukausi vaihtunut lokakuuhun. Alkaa olla pahasti syksyn ja lähestyvän talven oireita. Öisin on pari astetta pakkasta ja aamulla maa ja katot ovat kuurassa. Oikeastaan kuurassa oleva maa on aika kaunis.
päivä onneksi oli vielä aurinkoinen.

Olen saanut yllättävän hyvin kudottua, vaikka tuo oikea käsi oireilee edelleen kiukkuisesti. Eikös sitä sanota, että kipu paranee sillä, millä se on tullutkin. Nyt vain toivotaan, että kipu tuli kutomisesta :D
Joululahjoja en ole vielä edes aloittanut kutoa... Taitaa tulla toinen vuosi peräjälkeen, ettei multa saa sukkia joululahjaksi. Pitäisi kyllä hävetä. Siis minun.
Tämän kuun loppupuolella täytyy aloittaa jo kakkujen leipominen. Laskin tuossa, että piimäkakkuja tarvitaan 10 kpl, sitruunakakkuja 6-8 kappaletta ja 3 tiikerikakkua. Pieni leipominen edessä. Piparit leivotaan perinteen mukaisesti Itsenäisyyspäivänä. Joulutorttuja ei kannata leipoa kovin paljon ennen joulua tai sitten täytyy leipoa niitä monta kertaa. Jostain syystä ne eivät ole kovin pitkäikäisiä tässä taloudessa.. ;)

Taas tämä näyttää jäävän lyhyeksi. Vielä en laita kuvia sukkasaaliista vaan laitan sitten kerralla enemmän, kun sukat ovat samanlaisia.
Jossain kohtaa täytyy alkaa kutoa jo muitakin - pää on täynnä vaikka millaisia ideoita. Tarvitsisin monta kättä, jotta saisi edes osan toteutettua.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!



perjantai 30. syyskuuta 2016

Lehti puusta variseepi...

... mutta onko se ihme tällä tuulella. Tuntuu, että tukkakin lähtee päästä tuolla ulkona.
Koivut kellastuivat ihan silmissä ja maassa on paljon erivärisiä lehtiä. Kai se täytyy myöntää, että syksy on tullut.

En ole saanut oikein mitään aikaan koko viikolla. Tai no, olen kyllä kutonut, mutta kaikki muu onkin sitten jäänyt vähemmälle huomiolle.
Viikonloppuna tars vähän katsella eli penkoa langat läpi. Toisin sanoen, teen taas inventarion ja katson, mitkä langat ovat sopivia mun päässä hautuneisiin ideoihin. Pitäisi olla käsiä kuin mustekalalla, jotta saisin kaikki ideat toteutettua ennen kuin unohdan ne. Olen kyllä yrittänyt piirtää niitä ja kirjailla selityksiä niihen, mutta....
Hitsi,kun äiti eläisi. Äiti oli niin hyvä piirtämään, että hän olisi osannut tehdä mulle mallipiirustukset.

Olen jatkanut oman, nostalgisen musiikkilistan keräämistä Spotifyhin. Olen kyllä yllättynyt siitä, miten vanhoja biisejä sieltä löytyy. Menee vain iäisyys sen listan kuunteluun. Tällä hetkellä listassa on 424 biisiä ja kesto noin 25 tuntia. Oho...  :o Ja vielä puuttuukin biisejä lapsuudesta ja nuoruudesta. Niin tuo oli siis vain suomalaisten biisien lista. Ulkolaisia onkin sitten hieman enemmän, Pakko kyllä myöntää, että on ihana kuunnella pelkkiä hyviä kappaleita yksi toisensa jälkeen.

Jaha... kai tämä päivitys on tässä. Täytyy mennä jatkamaan kutomista.
Tavataan taas :)