keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Tervehdys!

Tässä on viimeiset pari päivää menneet lankoja penkoessa. Pakko nimittäin laittaa aarteitaan myyntiin, jotta saisi rahaa laskuihin ja lääkkeisiin. Juu, tuli taas uusi lääke, jolla yritetään saada minun nukkumistani kohdalleen. Alan olla jo kärttyisä, kun yöunet jäävät 2-5 tuntiin. Ja vaikka kroppa ja silmät ovat kuinka väsyneet, niin heti yrittäessäni rauhoittua, pää lähtee kierroksille. Alan tuskastua tähän.
Tänään sain vihdoin langat Novitan Neulomoon tyrkylle. Nyt vain toivotaan, että joku tarvitsisi jotain sellaista, mitä minulla on tarjolla.

Kutoakin pitäisi - joululahjat ovat vaiheessa, pitäisi kutoa M:lle se pitkä Tulppaani -huivi eikä auta unohtaa joululeipomuksiakaan. Tämä saattaa kuulostaa siltä, että minulla olisi joulustressi, mutta mielestäni tämä on erilaista. Kaikkein eniten minua painaa se Tulppaanin tekeminen, koska se menee vieraalle ihmiselle. No, ehkä se tästä.

Kävin aamupäivällä labrassa kilpirauhaskokeessa - huomenna voi soittaa tuloksia. Toivottavasti nuo lääkkeet olisivat käypäset, ettei tarvitsisi ostella monia eri lääkkeitä ennen kuin paras lääke löytyy.

Siirryn tästä kahvinkeittimen kautta sohvalle kudontanurkkaukseeni.
Mukavaa viikkoa!

lauantai 26. lokakuuta 2013

Tänäänkin on ollut osittain vaikea päivä. Kaiken tekeminen ja etenkin se aloittaminen on tuntunut tosi vaikealta. Pakko vaan on tehdä...

Aamupäivällä kävin Kultsilla kahvilla ja vein samalla hänen jälkimmäisen Juhannusruusu -mattonsa.
Siinä kahvitellessa sitten tuli esiin, että hän haluaisi virkkaamani maton myös olohuoneeseen. Sen maton halkaisija olisi 125cm. Päädyimme Asteri -mattoon . Kotiuduttuani sit
ten tilasin kuteet :)
Muuten päivä meni ruokaa laittaessa ja pyykkiä pestessä.

Illalla sain vihdoin pingotettua ne huivit. Tuo poltettuoranssi huivi on tehty Dropsin alpakasta ja violetti (uskokaan pois, se on violetinkirjava vaikkei kuvassa siltä näytäkään) on muistaakseni Regian Hand-dye effectiä. Malli on sama vanha Eiku. Pingottaessani tuota violettia mä sain melkein slaagin; olen unohtanut kutoa sen verkon jälkeen ne 4 kerrosta ainaoikeaa. Lähellä oli, etten kettuunnuksissani purkanut nirkkokerrosta ja kutonut niitä puuttuvia kerroksia. Rauhoituttuani hetken totesin, että "okei, tuosta puuttuu ne kerrokset. Voivoi."
Tällaiset ne siis ovat.


Ja sitten ne lupaamani Nalle Luontopolku Tuohi ja koko on 42/43. Toiset samanlaiset ovat tekeillä.

 
 
Nyt yritän rauhoittua sohvannurkkaan kutomaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

torstai 24. lokakuuta 2013

Tervehdys pitkästä aikaa

Olen ollut saamaton... Tiedetään. Jotenkin vain on ollut vetämätön olo ja tänne kirjoittaminen on ollut vaikeaa.
Nukkuminen tai siis lähinnä nukahtaminen on kovan työn takana. Kroppa on väsynyt, mutta pää käy kierroksilla, mikä estää nukahtamista. Kävin lääkärin reilu viikko sitten, jolloin lääkitystä hieman tarkistettiin - mutta se joko ei toimi tai sitten ei ole alkanut vielä vaikuttaa. Ärsyttää vaan, että ne uudet lääkkeet maksavat Kelankin korvausten jälkeen 80 euroa 60 tabun paketti. Kenellä tuollaisiin lääkkeisiin on rahaa?!?!

Jotain tälle ololle on kyllä tapahduttava. Kovin kuluttavaa, kun on väsynyt muttei kuitenkaan saa nukahdettua. Tämä väsymys vaikuttaa siihenkin, että olen siirtynyt pakkopakkopakko -moodiin. Ei hyvä.

Jonkin verran olen saanut tehtyä käsitöitä. Kultsille virkkasin Kauhavan Kangas-Aitan Lilli -ontelokuteesta Juhannusruusu -maton .

 
Maton halkaisija on n. 105cm. Kultsi ihastui mattoon niin, että tilasimme lisää kudetta ja nyt on toinen samanlainen matto tekeillä.
Maton lisäksi on valmistunut pari miesten sukkia Novitan Nalle Luontopolusta ja toinen samanlainen pari puikoilla. Ne ovat menossa joululahjaksi.

Huomenna yritän pakottaa itseni pingottamaan ne, edelleen pingottamatta olevat, kaksi Eiku -huivia ja valmiina olevat sukat. Kuvat tulevat sitten, kun olen saanut ne pingotettua. ( Toivottavasti se päivä on huomenna)

Nyt toivottelen mukavaa iltaa kaikille!

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Tänään olen yrittänyt viettää lepopäivää. Yön vaikeuksien jälkeen sain aamulla nukuttua eli kaivauduin sängystä esille vasta klo 11.30.
Ystävättäreni poikkesi kahvilla ja toi tullessaan trikookuteet, joista hänen piti virkata lehtikori; kude oli liian lörtsöä siihen tarkoitukseen. Ajattelin siinä, että virkkaan jossain kohtaa hänelle niistä maton.
Ensin täytyy selvitä kuitenkin joulusta.

Puuhakkuutta osoitin siinä kohtaa, että kudoin sen M:n huivin valmiiksi ja pingotin. Samalla pingotin toisenkin Eikun. Vielä on kaksi odottamassa. Saisin kyllä noiden Styroxlevyjen toiselle puolelle samaan aikaan kaikki neljä huivia, mutta nuppineulat loppuvat kesken. Jäikö minulle 10 käyttämätöntä neulaa noiden kahden huivin pingotuksen jälkeen. Toisin sanoen, täytynee hankkia joskus lisää nuppineuloja.

Tässä kuvat huiveista: Keltaruskea on Zitron Trekking -lankaa ja violetinkirjava on... ööö... muistaakseni Fabelia.
Tuo keltaruskea on oikeasti keltaruskea eikä oranssiruskea. Päivä ehti pimetä sen verran, etten saanut enää kunnon kuvaa.


lauantai 12. lokakuuta 2013

"Hiiri kuules hiironen..."

Olipa kerran kaunis syksyinen päivä. Aurinko osui kauniisti koivujen kellastuneisiin lehtiin. Ruskaa kauneimmillaan.

Lähdin siinä päivällä käymään Kultsilla kahvilla. Mentyäni sinne, hän kertoi, että liesituulettimessa rapistelee hiiri. Oli pudonnut pystysuoraa putkea alas eikä päässyt pois. Ollessani siellä, ei rapinaa kuulunut, mutta toisen kahvin aikana rapina alkoi.

Tovin siinä mietimme, että mitäs nyt. Lopulta päädyimme rakentamaan barrikaadeja, jotta hiirulaisella olisi suora reitti seinänviertä ulko-ovelle js ulos. Melkein tunti siinä rakennellessa ja rakoja tilkkiessä meni.


 
Vihdoin pääsimme siihen vaiheeseen, että Kultsi otti liesituulettimen kuvun alas ja minä olin  vieressä hanskat kädessä saavin kanssa valmiina koppaamaan hiiren saaviin, kun se loikkaa.
Suunnitelma meni uusiksi.
Pieni, kaunis hiirulainen nökötti liesikuvuntorven päällä kuin odottaen "mitäs nyt tapahtuu..". Tilanne oli niin rauhallinen, että ehdin rauhassa laskea saavin alas lattialle ja vastoin kaikkia odotuksia, ottamaan hiiren käsin kiinni.
Hieman raukka vinkaisi viedessäni sitä ulos, vaikka yritin pitää sitä hellän tukevasti kiinni, ettei se karkaa kesken matkan.
Ulkona hiirulainen otti komean loikan ja suuntasi kohti metsänreunaa. Vaikutti siltä, ettei se ollut vahingoittunut seikkailunsa aikana - muuten kuin, että sen mieli saattoi kyllä järkkyä. Onhan se stressaavaa olla jumissa paikassa, josta ei pääse omin avuin pois.

ps. Kultsi oli kyllä yllättynyt ( ainakin vähän ) siitä, että otin hiiren käsin kiinni ja kannoin käsissäni ulos. Kuollutta hiirtä en olisi kyllä ottanut...

Muuten tämä on ollut ihan hirveä päivä. Menin viime yönä nukkumaan klo 02.10 ja heräsin aamulla klo 6, mistä alkaen olenkin ollut hereillä. Koko päivän olen käynyt ihan ylikierroksilla. Kroppa on väsynyt ja silmät, mutta kun koetin ottaa tirsat, pää vaan on ihan kierroksilla.
Yö venähti sen takia, kun kudoin sitä huivia enkä malttanut millään lopettaa. Varmaan tuohon maaniseen kutomiseen vaikuttaa se, että minulla alkaa olla joulupaniikki. Pahasti.

Kai tästä täytyy siirtyä taas kutomaan.
Mukavaa lauantai-iltaa!

torstai 10. lokakuuta 2013

Taas on mennyt aikaa niin, etten ole saanut kirjoitettua mitään. En käsitä, miksi tämä kirjoittaminen on nyt niin vaikeaa. Ehkä minulla on vain niin tylsä elämä, ettei kirjoitettavaa yksinkertaisesti ole. Mene ja tiedä.

Se hyvä uutinen tähän bloggaukseen tulee, että olen vihdoinkin saanut kuvattua valmistuneet sukat. Eiku -huiveja olisi kolme pingottettavaksi.. Mikä siinä pingoittamisen aloittamisessa on niin vaikeaa..?

Kahdet ensimmäiset sukat on tehty Madelinetoshin hand dye sock -langasta ja tummansiniset ovat Gründl sukkalankaa.



Sain eräältä lukijaltani kasan ohuita sukka- ja huivilankoja. Aivan ihana lähetys! <3 Riittää hetkeksi lankaa. Kiitos M ! Vaihtarina lupasin kutoa hänelle Eiku -huivin ja Tulppaani -huivin. Eiku on jo puikoilla.

Nukkuminen on taas vaihteeksi ongelma. Illalla nukahtaminen on vaikeaa, vaikka otan nukkutabunkin. Nukun pari kolme tuntia, minkä jälkeen herään ja palloilen ylhäällä tunnin-kaksi. Sen jälkeen taas nukahdan ja nukun muutaman tunnin. Päivällä iskee sitten väsy, mutta kun asetan itseni vaakatasoon ottaakseni "kauneusunet", alan heti käydä kierroksilla ja väsymys kaikkoaa. Toisin sanoen, rauhoittuminen nukkumaan on hukassa. Ensi maanantaina menen lääkärille, että tarkistetaan lääkitys ;)
Olisi se niin mukavaa nukkua kunnon yöunet edes muutamana yönä.
Eikä tuota nukkumattomuutta helpota ainakaan se, että joulu lähenee vääjäämättä ja lahjoja on kutomatta vaikka kuinka paljon. Enkös minä joskus tuossa kesällä kirjoittanut, että kiire tulee tänäkin vuonna lahjojen kanssa, vaikka olin muka aloittanut ajoissa.... No, jos ensi vuonna olisi aktiivisempi heti alkuvuodesta.

Nyt täytyy siirtyä taas kutomoon. Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Taas on viikko ja kuukausi vaihtunut. Kai se täytyy myöntää, että syksyä eletään kovalla vauhdilla ja joulukin vääjäämättä lähestyy. 
Joulupaniikki iskee varmasti tänä(kin) vuonna - sen verran paljon on lahjoja vielä tekemättä. Sen siitä saa, kun on ollut aikoja, jolloin puikot eivät yksinkertaisesti vain tartu käteen.
Viikonloppuna sain kyllä yhden sukkaparin valmiiksi, mutta ne ovat minulle. Toisesta parista on yksi sukka valmiina ja toista aloitettu. Laitan molemmista kuvat kunhan saan tuon toisenkin parin valmiiksi. Siinä mielessä on ollut ihan mukava kutoa noita sukkia, koska lanka on minulle uutta - Madelinetosh hand-dye sock -lankaa. Sain ne muutama vuosi sitten ystävältäni, mutta ovat tähän asti olleet vain silmänilona. Täytyy sanoa, että on mukava lanka kutoa.

Viikonloppu meni Koskissa, minne lähdin perjantaina sukuloimaan. Ensiksi suuntasin pikkuserkulleni, missä kerrankin sain olla kaikessa rauhassa. Sieltä lähti mukaan omenoita. Juu, tarkoitus olisi tehdä lisää omenapiirakoita pakastimeen. ( kun vain saisin ostettua piimää, jauhoja ja sokeria..) Sieltä suuntasin sitten tädilleni, mikä oli tukikohtani viikonlopun ajan. Ilta meni sitten kutoessa ja turistessa tätini kanssa.
Lauantaiaamuna tätini sivisti minua ja lähdimme käymään Ideaparkissa, missä en ollut koskaan käynyt. On se iso.
Iltapäivällä enoni vaimoke tuli tädilleni lounaalle. Oli herkulliset tarjottavat: tattikeittoa alkuruuaksi ja pääruokana perunaa, jauhelihapihvejä ja kanttarellikastiketta. Slurps! Mutta se täytyy sanoa, että enon vaimoke tekee maailman parhaimman tattikeiton! Sitä söisi vaikka kuinka paljon.
Illalla sitten menin käymään serkullani kahvilla. Siitä on pitkä aika,kun olen käynyt siellä. Yleensä olen nähnyt hänet, kun olen käynyt hänen ja yhden toisen ravintolassa, kun serkku on ollut työvuorossa.
Palattuani sieltä tädilleni, jatkoimme kutomista ja turisemista.
Sunnuntaina sitten lähdin aika pian aamukahvin jälkeen ajelemaan kotiin. Päätin lähteä ajoissa, koska kuitenkin tuo matka on oudokseltaaan aika raskas ja muutenkin, kun ei ole ihan kunnossa.

Alkuviikko onkin sitten mennyt reissusta toipuessa. Pakko myöntää, että reissussa rähjääntyi - olen ollut tosi väsynyt - ja olen edelleenkin - vaikka oli mukava käydä Koskissa.
Vähän olen saanut kudottuakin, mutta enköhän tässä saa taas koneen käyntiin ;)

Tänään olisi tarkoitus tehdä ystäväni kanssa makaroonisalaattia. Hän on sitä mieltä, että teen tosi hyvän salaatin. Sellainen on aina mukava kuulla ja tietää. Lisäksi lupasin tehdä Kultsillekin satsin. Loppujen lopuksi tein salaatit yksin, koska ystävälleni tuli este yllättäen.

Laskeskelin tässä päivänä eräänä, että pitäisi hakea lääkkeitäkin. Tällä kertaa ne perhanat loppuvat kaikki yhtäaikaa :( Saas nähdä, mistä taion 83 euroa lääkkeisiin. Tämä tilanne ei edes hymyilytä. Lisäksi tässä kuussa on liikennevakuutuskin maksettavana. Miksi kaikki isot menot kasaantuvat aina samalle kuukaudelle?!!?

Nyt menen nollaamaan aivojani käsityön pariin.
Aurinkoista syyspäivää kaikille!

Ps. Ystävättäreni selvästi haistoi, koska salaatti on valmis. Hän nimittäin poikkesi kotimatkalla hakemaan salaatin - olin juuri saanut kastikkeen sekoitettua salaattiin, mutta kantta en ollut ehtinyt laittaa kiinni ;D Loistava vainu hänellä ;D