Perjantai 21.2. 2020

Huomenta! Kello on 7.05 ja aamukahvi juotu. Ulkona on pimeää ja märkää - on tämä ollut varsinainen talvi . Onko Raksulla ollut koko talvena 3 vai 4 lumilähtöä eli lunta ei ole pahemmin ollut maassa. Kyllä talvella pitäisi sentään maan olla valkoinen. Ei lunta tarvitse olla metri kaupalla - kunhan olisi sen verran, että päivät olisivat hieman valoisampia.
Juuri hiljattain muistelin,kuinka kouluaikana sai kävellä tuulessa,tuiskussa ja kylmässä kouluun aamuisin. Tänä talvena olisi voinut kulkea koko talven fillarilla.
Tietty joo... siitä tuli viime vuonna 30v, kun sain yo-lakin.

 Mihin ne kaikki vuodet ovat menneet? Ainakaan en ole saanut mitään aikaiseksi,vaan olen ollut kakkosluokan kansalainen,jolla ei ikinä ollut edes vakituista työpaikkaa. Se on sellainen asia,mikä on painanut mieltäni aina.. Tuntuu, ettei koskaan ollut sellaista "normaalia" elämää, jossa käydään päivittäin töissä vuodesta toiseen, on täysi kesä- ja talviloma ym. Mulla oli koko työhistoriani aikana yksi ( ! ) täysi kesäloma.

Onneksi mulla on nuo käsityöt. Tulisin varmaan entistäkin sekopäisemmäksi ilman niitä. Ja onneksi ympärilläni on ihmisiä, jotka arvostavat kutomiani sukkia. Enhän mä niistä taloudellisesti hyödy edes lankojen hintaa, mutta joskus antamisen ilo syrjäyttää aidommat tunteet, niin kuin,olisikohan ollut Tenavissa, Tellu sanoi.
Eniten lämmittää se, että bestikseni täällä sekä Raksu ovat aina yhtä ilahtuneen oloisia,kun saavat uudet sukat.

Iltapäivällä pitäisi mennä yhden uudemman kaverin kanssa syömään. Ei oikein olisi rahaa,mutta aion silti mennä. Olemme nähneet muutaman kerran ja meillä synkkaa. Ei yhtä hyvin kuin mulla ja Ystiksellä...Mut kuitenkin. Ja jollain tasolla niitä ei voi verrata - ovat jotenkin erilaisia ystävyyksiä.

Ei ole totta! Kudoin itselleni sukat Ulliksesta 

Bestikselle Kissimirrit (Lumi Kurmitsan ohje)

7 Veikka Raita,väri 840 ja koko 46

Bestikselle Nalle Garden -sukat

"Kun maas' on hanki...."

Tai no, ei siellä mikään hanki ole. Sen verran on satanut, että maa on tasaisen valkoinen.

En rakasta lunta,mutta päivät ovat valoisampia ja kyllä tuo maa on nätimpi valkoisena kuin mustana ja loskaisena.

Mulla on mennyt nukkumisrytmi ihan sekaisin. On kääntynyt taas siihen, että kutoisin öisin vaikka kuinka pitkään. Viime yönä menin joskus 03.45 nukkumaan ja klo 7.10 pomppasin ylös. Epäilen kyllä,että tulee tirsa-aika suht aikaisin. En vai malttanut lopettaa kutomista. Kerrankos sitä sattuu 😜 Kutominen tuntuu vaan niin kivalta taas. Hartiat ovat kyllä erimieltä, mut nyt ei ole rahaa mennä hierojallekaan.

Voisi olla aiheellista mennä, koska harva se aamu herään ihan hirveään päänsärkyyn. Olen satavarma, että se johtuu hartioista. Plääh!

Surffasin äsken Facessa - ja nyt on mieli paha. Costellon piti tulla 1.5. Artjärvelle keikalle, mutta se on peruttu. Ihan sikamaisen väärin ellei suorastaan ihan pyllystä !!!! Mä olin niin täpinöissäni menossa sinne.  No, kaipa tämä oli taas sitä mun tuuriani.

Vähän meinaa olla haikea olo; äiti täyttäisi tänään 76v. Täytyy laittaa kynttilä parvekkeelle. On tuo aika mennyt nopeasti: tänä vuonna tulee 14 vuotta siitä,kun äiti kuoli ja isän kuolemasta 28 vuotta. Mihin nuo vuodet ovat menneet ja tällaista vauhtia???!!!??

 Mä täytän tänä vuonna 50, mikä tuntuu ihan mahdottomalta. Mä en tunne itseäni niin vanhaksi enkä halua olla näin vanha! Lisäksi mua alitajuntaisesti pelottaa, että näinkö mulla on 9 vuotta elinaikaa.... Isä oli just täyttänyt 12 päivää aikaisemmin 65v ja äiti oli kuollessaan 62v. Se tekisi 3 vuoden lasku lähtijän kohdalla eli mulla se olis 59v.  En ole valmis siihen. Muutenkin musta tuntuu tosi pahalta ajatella, että olen jo elänyt suurimman osan elämästäni. Ollakseni ihan rehellinen, mua ahdistaa tosi paljon olla tämän ikäinen. Ikakriisi tai jotain. Ikäkriisiä pahentaa vielä tuo, että isän kuolemasta on tosiaan huhtikuussa 28 vuotta. Mä olin niin nuori ja elämä vielä edessä silloin.

Oli isot odotukset ja toiveet elämälleni, mutta toisin kävi. Onneksi on kuitenkin tullut ihania tuttavuuksia ja ystäviä vuosien varrella. Tai no, ystäviä ei ole tullut kuin pari, mutta ovat sitäkin tärkeämpiä ja rakkaampia.

Pieleen menneen avioliiton olis voinut jättää välistä, mutta oli siinäkin omat hyvät puolensa ja ehkä piti elää se löytääkseni Ukkakultani. Ilman exää en olisi koskaan tullut Orimattilaan enkä olisi tutustunut Ukkokultaani. Ehkä kaikella on kuitenkin tarkoituksensa :)

Jahas, nyt on aamukahvi juotu eli nyt siirryn puikkojen viereen.

Ihanaa torstaita kaikille.

ps. Jätä jotain viestiä tms. että näen kirjoitanko tätä vain omaksi ilokseni vai käykö kukaan enää lukemassa. En ihmettelisi,jos ei kävisi - oli niin pitkä tauko viime vuonna.

Heleää Helmikuuta

vai pitäisikö sittenkin sanoa "harmaata Helmikuuta".... Ulkona on loskapaskaa ja tihkuttaa vettä. Todellakin harmaa päivä. Ei mitenkään mieltä ylentävää.

Aloin kutoa Ystikselle Lumi Kurmitsan "Kissimirrit" -sukkia Dropsin Fabelista. Tämä on nyt kolmas kerta,kun kudon ohuesta sukkalangasta vuosikausiin. Sanoisin, että tuo Fabel on ohuempaa kuin moni muu 2.5mm puikoilla kudottava. Ja ihan hirveää näpräämistä se kissanpää. Tuntuu, että täytyy ottaa tuntoaisti näkemisen lisäksi, että "näkee" silmukat. Pitäisköhän mennä optikolle....? Mun kakstehot eivät ole kuin pari kolme vuotta vanhat,mutta selkeästi olen törmännyt siihen, etten näe näillä lähelle enkä kauas.
Hitto, alkaa tulla liikaa isoja hankintoja listalle. Taitaa kiertoilmauuni joutua jonotuslistalle - pidän kuitenkin silmälaseja tärkeämpänä. En yhtään tykkää tästä tilanteesta.
Ja kirsikkana kakun päällä - mulla juilii hammasta. Taas. Yksityinen,missä kävin,on lopettanut ja julkiselle on ihan järkyttävät jonot. Kai mun täytyy odottaa niin kauan, että naama turpoaa - jos sitten pääsisi tuohon julkiselle ilman monen kuukauden jonotusta. Mene ja tiedä.

Ukkokulta on joutunut kahtena yönä lähtemään auraamaan. Kokenut jotenkin turhauttavana,kun päivän valjettua on alkanut sataa vettä ja lumi olisi kuitenkin sulanut. Toisaalta - olisivat varmaan joutuneet joka tapauksessa lähtemään sitten loskan poistoon. Ei kukaan kahlaa loskassa.

Mutta on tämä ollut omituinen talvi. Sellaisia oikeita talvipäiviä ei ole ollut ollenkaan. Ja mäkin laitoin vähiä rahoja uuteen talvitakkiin loppusyksystä.Hmph! No, jos ensi vuonna olisi käyttöä. Jotenkin en jaksa uskoa enää siihen, että tänä talvena tulisi niin kylmää.
Seuraava hankinta ( lisää rahanmenoa) onkin sitten uusi tikkitakki tms. Huomasin eilen, että vuori alkaa olla aikansa elänyt. Tulee mieleeni yläasteella ollut pitkä villakangastakkini, jonka pidin todellakin loppuun. Vuori meni niin risaksi, että leikkelin isompia repaleita pois ja loppujen lopuksi takki oli pyllyn kohdalta ja olkapäältä (kannoin aina samalla olkapäällä koululaukkua) kutakuinkin kulunut puhki. Äiti oli suuressa viisaudessaan sitä mieltä, että takki oli aikansa elänyt. Höh! Kyllä mä olisin sitä vielä voinut pitää. Myönnän, että mulla on paha tapa pitää vaatteet todellakin loppuun. Ei ehkä tarvitsisi pitää niin loppuun, että alkaa näyttää jo ...hmmm...tavallaan epäsiistiltä.
Teen edelleen niin - olen tosi huono käymään vaateostoksilla paristakin syystä: olen sen verran pyöreä, että vaatteita on hankalahko löytää ja toisekseen ns. isojen tyttöjen vaatteet ovat ihan sikamaisen kalliita;niitä ei ole missään Tokmannilla tms halvalla.
Ei mun eläkerahoilla vaatteita osteta, kun en muutenkaan oikein pärjää. Ilman Raksua olisin pis..lirissä ja olisi jäänyt käsityöharrastus tosi vähäiseksi.

Ei hitsi, pakko lopettaa. Alkaa ajatukset synkistyä ja nyt en jaksaisi sitä. Muutenkin mieli maassa,kun useita vuosia kestänyt hoitojakso loppui hoitajan poislähtemiseen. No, olisi se varmaan loppunut muutenkin. Se on vain ollut niin hienoa, että on ollut selusta turvattuna ja päässyt kerran kuussa purkamaan oloa ammattilaisen luo. Jännittää,miten tk-lääkärit suoriutuvat tästä mun lääkekuviosta ja miten saa labraan 6-12 kuukauden välein lähetteen kontrolleihin.
Aika näyttää.

Mukavaa sunnuntaita - tää menee nyt kutomaan!
Heipähei!