Tämä on ihan uskomatonta, kuinka nopeasti (?) päivät ovat taas menneet.(Lue : Taas on mennyt piiitkä aika jolloin en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään tänne) Olen ilmeisesti toivoton tapaus.

Tämä viikko on ollut varsinainen matkustusviikko; maanantaina kävin ystäväni kanssa Lahdessa asioilla ja hoidettuamme ne, suuntasimme satamaan kahville ihanan pieneen ja kodikkaaseen kahvilaan. Ne sen kahvilan juustosarvet vievät kielen mennessään. Sellainen on pakko ottaa, kun sinne menee.
Tiistai meni oikeastaan läpi käsien - mitään en saanut aikaan, vaikka piti katsella lankoja taas tyrkylle.

Keskiviikkona lähdettiin ystäväni kanssa Porvooseen retkelle. Toisin sanoen aloitimme retken Brunbergin makeistehtaalta, mistä suuntasimme Vanhaan Kaupunkiin Café Helmiin kahville. Kyseinen kahvila sijaitsee 1700 -luvulla rakennetussa talossa ja on aivan ihana paikka ihanine herkkuineen. Se on ihan pakko käydä -paikka, kun menee Porvooseen (nyt kyllä lähdettiin vartavasten sinne, kaikki muut paikat olivat siinä sivussa -paikkoja) Ja koska olimme kerran TeeTeen kaupan vieressä, niin pitihän sielläkin käydä. (ja molemmille tarttui lankaa mukaan. Vähän.) Ihastelin yhtä lankaa siellä, mut en raaskinnut ostaa sitä. Ystäväni oli niin ihana, että hän osti sen minulle. Iso kiitos. Kohta se pääsee puikoille :)

Torstain olin päättänyt levätä kaikessa rauhassa alkuviikon rientojen jälkeen ja katsoa iltapäivällä niitä lankoja, mutta ei suunnitelma toiminut. Kaveri soitti ja kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan hakemaan Nokialta kirjahyllyä. Hetken mietin, koska torstai on myös saunapäivä, mutta päätin lähteä. Iltapäivällä lähdettiin ja kotona olin kuta kuinkin tasan klo 22.
Asuessani kotona Pirkanmaalla Tampere ja Nokia olivat ihan siinä vieressä, mutta täältä katsoen matka on aikas pitkä eli ei ihme, että siinä iltapäivä ja ilta menikin. Toisaalta on hyvä joskus mennä kodin ulkopuolellekin.

Totuuden nimessä täytyy kuitenkin sanoa, että tämän viikon reissaamiset ovat ottaneet koville. Nukahtaminen on ollut vaikeaa, vaikka tuntuu, että voisin nukahtaa pystyyn ja vastaavasti aamulla herääminen on vaikeaa. Onko se ihme, kun yöt ovat pätkittäisiä.  Viime yöksi otin nukkutabun, jolla sain yhtenäisen unen vaikka se ei huisin pitkä ollutkaan.

Puikkoja olen pikkuisen saanut heiluteltua ja jotain valmistakin. Olen aina ollut sellainen, että teen yhden työn valmiiksi ennen seuraavan aloittamista, mutta nyt aloitettuja töitä on enemmän kuin laki sallii. Jostain syystä en saa aloitettuja juttuja vietyä loppuun.
Ystäväni ja hänen perheelleen tulevat sukat olen saanut melkein tikutettua - yksi pari puuttuu enää.
Kiukuttaa vaan itseäni nuo keskeneräiset työt ihan hirveästi.

Laitan tähän valmistuneista kuvat. Lisää tulee, kunhan saan taas jotain valmiiksi.

Niina Laitisen Soulmates -sukat

Ystäväni Silver Soft -sukat

Raitasukat miehelle ( yksinään tuo kirjava lanka oli niin YÖK, että rauhoitin sitä mustalla )

Onion nokkoskuitulankasukat. Kyseinen lanka uusi tuttavuus eli seuraan mielenkiinnolla, miten se käyttäytyy käytössä ja pesussa

Lisää raitasukkia, joissa kirjavaa lankaa rauhoitettu yksivärisellä

Lasten sukat koko 22/23 siver softista

Lisää raitasukkia, joissa kirjavaa lankaa rauhoitettu yksivärisellä

Ei voi olla totta? Enkö muka ole kirjoittanut koko maaliskuun aikana mitään?? No, toisaalta se on ihan ymmärrettävää - tämä on ollut vaikea kuukausi. Mieliala on vaihdellut; välillä on meno päällä ja saa kaikkea aikaan, mutta välillä taas pelkkä sängystä nouseminen tuottaa ongelmia. Tällainen ei ole kivaa.
Kaikki oikeastaan vielä kärjistyi tänään viimeisen päivän kunniaksi eli hoitaja, jonka luona olen käynyt, lähtee toukokuun alussa pois. Jippii...?!?!  Mitäs vielä keksittäisiin tähän samaan riemuun... Toisin sanoen, hoitosuhteeni loppunee siihen. Sitten ei kai auta kuin pärjätä omillaan, ellei tule jotain vaihtoehtoista juttua. Oikeastaan tuo tieto jotensakin kruunasi tämän kuukauden veemäisyyden. (Ihan kuin en muutenkin inhoaisi kevättä)

Pääsiäisenä oli onneksi iloisiakin tapahtumia. Miesystäväni vei minut ajelulle kolmena päivänä eli tehtiin kotiseutu tutuksi ajeluita sen puitteissa, että käytiin milloin missäkin kahvilla. Kaiken lisäksi hän vei minut yhtenä päivänä oikein ulos syömään. ( enkä tarkoita, että olisi syöty grillimakkarat ulkona seisten vaan käytiin ihan oikeasti syömässä) Huomaavainen liike eli kyllä minun kelpasi :)

Ystävättäreni on käynyt käynyt kahvilla useampaankin kertaan ja eilen hän värjäsi hiukseni. Taas näytän omalta itseltäni. Järkytyin kyllä hieman, kun totesimme, että minulta löytyy harmaita hiuksia. Niin no, äitikin alkoi harmaantua suht aikaisin eli se taitaa olla geeneissä. Onneksi hiusvärit on keksitty. ;)

Miesystäväni on luvannut etsiä kesärenkaat autooni, sillä nyt on pakko hankkia uudet. Autossani on edelleen alkuperäiset kesärenkaat ja auto täyttää tänä vuonna 13v. Johan renkaiden kumi alkaa olla niin kovaa, että saattavat puhjeta koska vaan. Hänen täytyisi hiljalleen paneutua niihin renkaisiin, sillä kelit näyttävät siltä, että kesäpyörät voi vaihtaa koska vaan.

Jotain pientä olen saanut kudottuakin, mutta keskittyminen ei oikein ole riittänyt pitkäaikaiseen kutomiseen. Se on ollut lähinnä silmukka silloin - toinen tällöin  -tyylistä. Täytyisi kyllä ryhdistäytyä ja yrittää saada jotain tehtyä. Hartiajumiin en voi enää vedota, kun olen käynyt hierotuttamassa hartioitani saamallani joululahjalla. ( Kiitos S ) Nyt se on korvien välistä kiinni ja ihan pikkuisen olkapäästä.

Täytyy seuraavaan bloggaukseen laittaa kuvia mukaan niistä, mitä olen saanut aikaan.

Eipä tässä kai muuta.... Yritän kirjoitella vähän useammin tänne, ettei tulisi kuukauden taukoja. Toivottavasti te, ihanat lukijani, maltatte käydä kurkkimassa, onko tullut uusia tekstejä, vaikka taukojakin on.

Aurinkoa loppuviikkoon teille kaikille!

Aurinkoinen tervehdys

Pitkästä aikaa aurinko on kiivennyt taivaalle. Itse asiassa on ihan kevättalven päivä - aurinko paistaa ja häikäisee valkoiselta hangelta. Pakotin itseni viemään muutaman paketin ja olisi ehdottomasti olla aurinkolasit eli afamöllöttimet mukana. Minua nimittäin häiritsee näkökenttään tuleva auton aurinkolippa.

Viikonloppuna kutominen jäi vähiin ellei suorastaan väliin. Lauantai meni taas lankoja pyörittäessä ja eilen sain vihdoin tehtyä koneesta varmuuskopion, minkä jälkeen aloin asentaa uutta läppäriäni. Onneksi se sujiu ilman isompia ongelmia ja onneksi oli ATK-guru tekstarin päässä :)
Kun kone sitten oli iskussa, ei millään malttanut poistua koneelta, vaan piti tutustua WIN 10:een. Alkukokemuksen jälkeen tämä tuntuu sekavalta, mutta kaverini sanoi, että tähän tottuu äkkiä. Sitä odotellessa.

Tänään olisi kyllä saatava taas puikotkin käteen - ei muuten tule mistään mitään... Ja kohta tulee varmaan jo vieroitusoireitakin kutomisesta, kun on tottunut päivittäin kutomaan. Toisin sanoen, ei tule tähän postaukseen kuvia käsitöistä eikä muitakaan kuvia.

Että osaa kiukuttaa

Liukastuin eilen tuossa pihakäytävällä ja nyt on jalka polvesta nilkkaan mustana. Onneksi jalka ei murtunut tai tapahtunut muuta vakavampaa.

Riitelen nyt kaupungin kanssa siitä, miksi käytävää ei ole talon edessä aurattu siis kolattu. Isännöitsijä väittää, että kyseessä on epävirallinen polku, mutta eikös se ole aika virallinen, jos kyseisellä käytävällä on betonilaatat koko matkalla ja se on merkitty viralliseen pohjakuvaan tontista..?

Kiukuttaa aika lujaa, koska jalkaa särkee, mutta onneksi Burana on keksitty. Ei vaan houkuttele mennä klenkkaamaan noita portaita, mutta pakko se on, kun olen varannut täksi päiväksi kuivaushuoneen.

Rakas Ystäväni poikkesi aamukahvilla... tai ehkä paremminkin brunssikahvilla. Suunniteltiin, että mennään perjantaina taas käymään Fazerin tehtaanmyymälässä. Että se on ihana ja edullinen paikka; tuli ekalla kerralla tunne, ettei osaa ostaa mitään siitä paljoudesta.  Jospa tällä seuraavalla kerralla olisi helpompaa ;)

Samalla reissulla poiketaan varmaan ostamassa mulle uusi läppäri. Tämä mun rakas vanhukseni alkaa sanoa työsopimusta irti. Täytyy tehdä varmuuskopio ja viikonloppuna asennella se uusi kone toimintakuntoon. En aio tätä konetta hävittää vaan saa jäädä pahanpäivän varalle odottamaan. Mietityttää vaan, osaanko enää asentaa ja tehdä kaikki jutut, mutta ehkä ne sieltä takaraivosta tulevat aktiiviseksi.

Olen ollut saamaton, enkä ole saanut laitettua kuvia valmiista töistä pitkään aikaan eli tässä useampi kerralla:

Kahden ylimmäisen kuvan sukat on tehty Lidlin Anika -langasta puikoilla 2,25mm.

Tässä lähikuva hiljattain oppimastani ristiinvahvennetusta kantapäästä. Mielestäni tulee niin kaunis, että voisin kutoa vaikka koko sukat tai puseron tuohon tyyliin :)
 

 Kahdessa alimmaisessa kuvassa on Cewec Silver Softista tehdyt koon 39/40 sukat 18cm varrella. Yksi sukkapari vein 82g lankaa. Puikot 2,5mm.

Tuli tässä ykskaks yllättäen mieleeni, että JaVa on vielä pahasti kesken. Täytyykin paneutua siihen taas vaihteeksi. Tempaus jää kyllä kesken, koska en varmasti ehdi/pysty kutomaan sitä villapaitaa niin kauan kuin tuo olkapääni oireilee näin.

Jaha...Pesukone lopetti eli täytyy lähteä viemään pyykkejä. Palataan taas ja mukavaa keskiviikkoa! (onhan tänään keskiviikko....)

Lumisateinen tervehdys

Tässä oli muutama kaunis, keväinen päivä, mitä ei uskoisi nyt todeksi. Sade alkoi vetenä, sitten muuttui jäätäväksi tihkuksi ja nyt tulee kiitettävän isoja tiskirättejä - sakeasti. Se siitä kevään alkamisesta. Toisaalta - eihän kukaan tosissaan usko, että oikea kevät tulisi Helmikuussa. On tuo lumipyry siitä huolimatta ankeaa katsottavaa.

Olette varmaan huomanneetkin, etten ole taas aikoihin kirjoittanut. Ei vain ole ollut puhtia kirjoittaa ja kutominenkin on ollut mitä on. Välillä ihan innostun kutomaan, mutta välillä puikot ei tartu käteen, ei sitten millään. Ilmeisesti pitäisi liimata ne käteen, jos jotain haluaisi saada aikaan.
Olisi niitä helavyö- ja Jussisukkiakin vielä kudottavaksi, mutta minkäs teet, kun ei vaan suju. Selityksenä sanon, että vasen olkapää on viime aikoina huutanut aina välillä hoosiannaa eli pakko ottaa senkin takia rauhallisemmin. Meinaa vähän harmittaa, kun kutominen ei ajoittain suju ollenkaan vaikka mieli tekisi kutoa. Ehkä täytyy malttaa pitää taukoja ennen kuin olkapää menee ihan rikki.

Mitäs tässä olisi tapahtunut edellisen kirjoituksen ja tämän päivän välissä. Ystävälläni olen käynyt kahvilla ja hän meillä, mikä on ihana henkireikä ainakin minulle.
Tammikuun loppupuolella pidin kynttiläkutsut, joista sain itselleni sen väriä vaihtavan alustan ja GlowLite kynttilöitä sekä 2 ihanaa tuikkupurkkia, missä on perhonen.
Parin viikon päästä minun kutsuistani, piti kaveri kutsut ja ei kun sinne. Seuraavat olisi 6.3. ja sitä seuraavat 19.3. Onhan tämä vähän tällaista piiri pieni pyörii -rumbaa, mutta onneksi ei ole pakko ostaa mitään - voi vain mennä katselemaan ja kahville :D Ottaa siis kutsut sosiaalisena tapahtumana, vaikka ne ottavatkin koville. En oikein kestä olla tuollaisissa tapahtumissa, niissä on sietokyvylleni liikaa ihmisiä. Ei varmaan tulisi lähdettyäkään, mutta kutsujen kulloisetkin emännät / joku vieraista ovat niin päättäväisiä, että tilanteeni on ( pilke silmäkulmassa sanottuna) tulet tai itket ja tulet. Jälkeenpäin en ole yhtäkään lähtöä katunut, vaikka lähteminen onkin niin vaikeaa.

Olen tässä viime päivinä ajatellut, miten ihania ihmisiä minulla on ympärilläni - siis Ystäviä isolla yyllä. Ilman heitä tämä kurja olo olisi vieläkin pahempi. Vaikka voisin olla oma itseni heidän seurassaan, yritän psyykata itseni pirteämmäksi kuin ehkä oikeasti olisin, jotten pilaa heidän päiväänsä. Samalla kai yritän huijata itseänikin siihen, että olisi parempi fiilis kuin todellisuudessa ehkä onkaan.

Katsoppas vaan, lumisade lakkasi ja muuttui taas vedeksi. Otan takaisin... lisää lunta.

On tässä välissä ollut iloisiakin asioita, kuten ne kynttiläkutsut, opin tekemään ristiinvahvennetun kantapään ja Ystävä kävi opastamassa, miten yleiskoneella tehdään pullataikina. Tuli ihanan helposti <3 Hän lupasi tulla vielä toistamiseen opastamaan, että sitten rohkenen tehdä itsekin taikinan. <3

Se olisi muuten saunapäivä. Viime viikolla ei huvittanut mennä eli korvasin saunan suihkulla. Olen vahvasti sitä mieltä, että kyllä kerran viikossa on pakko päästä saunaan... Ihan eri asia, vaikka kuinka kävisit päivittäin tai joka toinen päivä suihkussa. Tänään siis saunaan ja saunan jälkeen pieni tilkka kermalikööriä, ettei vilustu ;)

Mukavaa torstain jatkoa.
Yritän kirjoittaa lisää nopeammin kuin viimeksi :)

 

 

Taas on livahtanut aikaa siitä, kun viimeksi kirjoitin :( 
Olen yrittänyt sisukkaasti kutoa, mutta jotenkin se tökkii. Ei niin, ettenkö saisi aikaan vaan, että kutomisesta puuttuu se kutomisen ilo. Kudottavaa on vain niin paljon, ettei luonto anna vain olla ja ihmetellä.
JaVastakin on melkein puolet tehty eli sen suhteen ei tule kiire. Tai no, viimeisenä työnä on neulepusero, mikä ei kyllä valmistu vappuaattoon mennessä :(
Viime aikoina ei ole edes valmistunut mitään, mutta keskeneräisiä on senkin edestä.

Ystäväni kävi tänään värjäämässä tukkani. Kauhukseni kuulin, että minulla on harmaita hiuksia!!!! Ei reilua! Toisaalta, äitikään ei ollut paljon yli 30v, kun hän alkoi jo harmaantua. Ehkä se on geeneissä. No, onneksi värit on keksitty.

Muutenkin on vähän siipi maassa. Älkää kysykö, minkä takia - en osaa eritellä syytä. Jotenkin vain on mitta täynnä kaikkea eikä millään ole oikeastaan mitään väliä, Ja olen tosi väsynyt. Nukkuminen on mitä on - välillä nukun  suht hyvin, mutta välillä uni jää kolmeen,neljään tuntiin ja pahimmillaan nekin pätkissä. Onko ihme, ettei fiilikset ole ihan kohdallaan.

Viime sunnuntaina pidin ne Party Lite -kutsut. Suurinosa kutsutuista tuli ja myyntikin oli niin hyvä, että sain emännän lahjana ne, mitkä halusinkin.
Muutenkin se oli ihan mukavaa vaihtelua normaali rytmiin. Kaiken lisäksi se esittelijä oli tosi hyvä.

Tiedättekös mitä, nyt en jaksa kirjoittaa enempää. Menen kokeilemaan, jos saisi hetken uinahdettua, edes 30 min.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Aatoksia pakkaaspäivän ratoksi

Niin se Postikin nostaa taas hintojaan helmikuussa. Perusteeksi Postilta sanotaan, että lähetysten, kirjeiden ja pakettien, määrä on vähentynyt. No, kai se niillä hinnoilla väheneekin. on edullisempaa laittaa tekstiviesti tai e -kortti kuin lähettää postilla. Sama paketeissa  - Posti on hinnoitellut itsensä ulos. Okei, Smart -paketti on ollut edullinen verrattuna normi pakettiin, mutta nyt senkin hinta nousee yli seitsemään euroon (siis se pienin, mutta toki nousevat muutkin koot)


Samaan aikaan, kun Posti ilmoittaa hinnankorotuksista, tuo R-kioski mini-ärräpaketin normaalin pakettinsa (6,50e sis laatikko) rinnalle , hintaan 4,50e, mikä sisältää myös laatikon hinnan. Painoa tuolla minipaketilla saa olla 5kg ( postin max 2 kg on korotusten jälkeen 7,10e ja tuo max 5kg on 8,10e) Sanoisin, että mielenkiintoinen ajoitus - liekö sattumaa vai taktikointia, mene ja tiedä. Olen tullut siihen tulokseen, että jos lähetyksellä ei ole kiire ja vastaanottajan lähellä on R-kioski, alan suosia lähettämistä sitä kautta.

Eikä jää Matkahuollon lähi- ja bussipaketitkaan enää kovin kauas Postin hinnoista...

Tiedän toki, että Postilla on käyty kovia Yt -neuvotteluja ja toimipaikkoja on karsittu ja karsitaan yhä ja sen, ettei se ole Postin palveluhenkilöiden syy, että hinnat nousevat, mutta silti aion miettiä vastaisuudessa, mitä kautta lähetän. Samoin, jos itse tilaan jotain, mikä täytyy lähettää, katson tarkkaan, mikä mahdollisista lähetystavoista on edullinen. Siinä mielessä on asiat hyvin, että täältä löytyy niin Posti, "Ärrä" kuin Matkahuoltokin... Ja Siwa siwapakettia varten.

Alkuillasta pitäisi mennä kaverille kynttiläkutsuille. Yhtään ei huvittaisi, mutta kai sitä täytyy välillä mennä neljän seinän ulkopuolellekin. Onneksi Ystäväni houkutteli kanssa mua ja koska sovittiin, että otan hänet matkanvarrelta kyytiin, niin pakkohan minun on mennä eikö vaan...
Sieltä kun kotiudun, aion istua sohvannurkkaan kutomaan enkä liikahda sieltä ennen nukkumaanmenoa.

Ulkona on ollut taas aika raikasta. Eilen pakkanen alkoi kiristyä ja yön alin on mittarin mukaan ollut -26. Hyrrrr! No, joulu on ohitettu eli kevättä ja kesää kohden mennään. Kuulin radiosta tässä päivänä eräänä, että tammikuu on tosi kylmä ja vasta helmikuussa lauhtuu. Lisäksi väittivät, että tulee hellekesä. Muuten en helteestä välitä, mutta pääseepähän uimaan ja saadaan taas aamu-uintiputki käyntiin. Viime kesä oli tosi surkea - kävinköhän kerran vai kaksi aamu-uinnilla. Sää ei vaan suosinut.

Asiasta nakkiin. Sain itselleni eilen toisen sukkaparin valmiiksi. Lankana Nalle Kukkaketo -sarjan Ruusu.