Lämmintä riittää...

... oikeastaan liiankin lämmintä. En ole ihminen, joka tykkää näin kuumasta - joku +22 olisi sopiva. Tuossa lämpötilassa tarkenisi käydä uimassakin. Tänään piti mennä heti aamusta, jolloin rannalla ei ole kuin "varttuneenpaa" väkeä, mutta joku nukkuin onnensa ohi. Saas nähdä, täytyykö mennä iltayhdeksältä vielä iltauinnille. ( meidän uimaranta täällä on aidattu ja puomi menee kiinni klo 22 )

Juhannus oli ja meni. Piti miesystäväni kanssa grillata hänen pihassaan, mutta mehiläiset olivat tehneet maapesän grillin alle. Niitä pyöri siinä niin paljon, että miesystäväni purki lekaharkoista tehdyn grillin ja heitteli hiekkaa siten, että pesä peittyi. Grillaaminen muuttui siten, että tavarat jääkaappiin ja nauttimaan juhannusherkut (?) Hesburgeriin. Käy se tietty noinkin.

Eilen otettiin sitten Juhannus vol. 2. Miesystäväni kasasi grillin toiseen paikkaan ja sillä välin minä askartelin grillattavat. Kun sitten vihdoin päästiin syömään, totesimme että kannatti odottaa grillausta. Oli hyvät eväät <3

Tänään jatkamme juhannuksen viettoa uusilla perunoilla, kananmunalla,sillillä ja tonnikalalla. Nam!

Aloittelin perjantaina KyJy 2016:sta. Näyttää koostuvan niistä perhanan helavyösukista. Kunhan saan  ne tehtyä, siirryn Antti- ja Jussi -sukkiin.

Ystäväni päätti sitten ilahduttaa minua tänään laittamalla viestiä, että jouluun on alle 6kk. Piti hänenkin aiheuttaa lisästressiä. Ihmettelen, missä välissä teen mitään, kun edellisvuotisiakin on vielä tekemättä.

Alkoi aikuisten oikeasti ahdistaa..

Kai se täytyy mennä jatkamaan kutomista!

Kaunista alkavaa viikkoa!

Pitkästä aikaa oli taas lämmin ja aurinkoinen päivä, eikä tuulikaan ollut kovin kova. Aamulla tuli herättyä jo 4 tunnin unien jälkeen ja samoilla silmillä on menty siitä asti. Myönnettäköön, että nyt väsyttää. No, täytyy sinnitellä vielä jonkin aikaa.

Käytiin Ukko-Kullan kanssa Lahdessa ostamassa uudet jousipatjat, petari ja tyynyt. Pienellä testauksella kaupassa ja kotona ostokset vaikuttivat onnistuneilta. ( syy siihen rahaan ollakin) Kuinkakohan sitä oikein ensi yönä nukkuukaan, kun on kaikki uutta täkkejä ja liinavaatteita lukuunottamatta. :)

Myöhemmin päivällä miesystävän pari työkaveria kävi kahvilla. En helposti sano, että kahvikiintiö on täysi, mutta nyt sanon. Olin tovi sitten ihan kaksinkerroin, kun maha ilmoitti saaneensa liikaa kahvia. Olisinkohan oppinut, että joku raja kahvinjuontiin ;)

Sen verran vatsa oikutteli, etten kyennyt syömään kuin pienen nokareen kaalipataa, vaikka silmät olisivat syöneet enemmänkin.

Ei tässä tänään kummempia. Piti kirjoittaa enemmänkin, mutta olen niin väsynyt, ettei ajatus kulje. Palaillaan paremmalla onnella seuraavalla kerralla!

Mukavaa viikkoa ja Hyvää Juhannusta, jos ei sitä ennen törmätä!

Tervehdys taas. Hitsi vieköön, sitä tyttö nuortuu silmissä... tai ainakin tuntuu siltä. Keksittiin miesystäväni kanssa illalla joskus klo 21 jälkeen, että voisi lähteä ajelemaan jonnekin. Ajattelin, että mennään joko Lahteen tai Mäntsälään kahville, mutta toisin kävi. Ensin mentiin pikkuteitä hyvänmatkaa ja päädyimme Lahti - Tamperetielle. Nokka näytti Hämeenkosken suuntaan, jolloin totesin, että Koskikartano menee klo 21 kiinni ja kello oli jo yli kymmenen. No, matka jatkui Tampereen suuntaan. Tuuloksessa päätettiin poiketa Tuulosen Hesessä syömässä hampurilaiset, koska emme olleet syöneet koko päivänä mitään. Sieltä kun jatkoimme matkaa, oli kello jo jotain 23.40.

Matka jatkui edelleen Tampereen suuntaan ja mietittiin, missä saisi kahvia. Ensin soitin ystävälleni, mutta taisivat olla jo nukkumassa ja känny äänettömällä, kun kukaan ei vastannut.

Seuraavaksi soitin serkulleni, koska tiesin varmaksi, että hän valvoo ainakin aamuyhteen. Ei vastannut hänkään. Siinä kohtaa fiksuna tyttönä päättelin, että hän on varmaan töissä, joten nokka kohti Valkeakoskea ja Waltikkaa. Kun pääsimme sinne, totesin, ettei Waltikka ole entisensä. Ei ollut enää aulabaaria ja muutenkin ihan oudon oloinen. Avasin suuni kysyäkseni respasta, onko serkku töissä, mutta samaan aikaan serkku tuli näkyviin. Hänellä oli näkemisen arvoinen ilme, kun hän tunnisti meidät :)
Hän oli juuri lähdössä töistä, joten ajoimme peräkanaa heille kahville. Voi siellä olla muilla perheenjäsenillä ihmettelemistä, kun hän tänään kertoo meiltä terveisiä ja muutenkin yöllisestä vierailustamme :D
Mutta oli meillä säkää. Jos olisimme menneet 5 minuuttia myöhemmin, oltaisiin menty serkun kanssa ristiin. Toisaalta, hän olisi katsonut kännykän ja nähnyt meiltä tulleen puhelun eli lopputulos olisi ollut sama.

Takaisinpäin lähdimme joskus kahden maissa. Lähestyessämme Lahtea, päätimme poiketa vielä ABC:lle syömään jotain - onhan se mukavampi mennä nukkumaan, kun ei ole nälkä. Kotona olimme kutakuinkin tasan neljältä.
Vaikka mentiinkin suunnilleen samantien nukkumaan, vei se oman aikansa ennen kuin nukahti.

Aamulla havahduin siihen, kun ystävältäni tuli tekstiviesti. Laitettiin muutama viesti ja sovittiin, että hän tulee käymään kahvilla. Minulla oli hyvä tarkoitus herätä silloin, mutta toisin kävi; heräsin ovikelloon. Oho!
Kahvitellessa sovittiin, että menen huomenaamulla hakemaan hänet ennen kymmentä ja sitten nokka Koriaa, missä on neulomolaisten tapaaminen klo 11. En ole ennen käynyt eli voi olla ihan kiva reissu.

Nyt siirryn kutomaan eli mukavaa sunnuntaita kaikille ja palataan asiaan :)

On tää niin väärin; juuri kun on päässyt säännölliseen aamu-uinti rytmiin, niin sitten sää viilenee ja kunnolla. Ei paljon naurattanut, kun katsoin esimerkiksi torstain ennustetta : +8C. Kukaan selväpäinen ei mene tuossa lämpötilassa uimaan.
Toisaalta voi olla ihan hyvä, että on hetken viileämpää. Joku nimittäin kärvensi itsensä heti toisena uintiaamuna - ja kunnolla. Seuraavana päivänä rasvasin itseni hyvin, paitsi kintut. Miksi nyt niitä rasvaisi, koska ne eivät ole ikinä palaneet eikä ruskettuneet. Ei ennen tätä kertaa. Nyt ei riittänyt, että ne paloivat, vaan molempiin sääriin tuli aurinkoihottuma - etenkin vasempaan. Kuvassa se on jo melkein hävinnyt..Aluksi oli ihan tulipunainen. Bulgarian yogurtti ja Bepanthen ovat olleet kova sana.
Ai kun se näyttää kuvassa mitättömältä, mitä se ei ollut. Ei ollut kivaa, kun tuohon alueeseen osui hameenhelmat tai lakana. Ehkäpä muistan seuravalla kerralla rasvata myös jalat.

Puikotkin ovat välillä heiluneet ja tällaisia tuotoksia on valmistunut. Osa on saanut jo uuden kodin ja osa vielä odottaa, joutuvatko myyntiin vai pääsevätkö lahjaksi jollekin.

Sukat Novitan niitty -langasta ystävälleni

Mellanragista sukat ystävälle

Pitsisukat entiselle kirjanpitäjälleni

Pitsisukkaset Nallesta odottamassa uutta kotia

Lisää samalla mallilla tehtyjä sukkia :)

Ja vielä sininen versio samoista sukista. Nämä menivät ystävälleni. Näissäkin lankana Nalle

lasten sukat Novita Niitystä. koko 30 ja vailla kotia. En vain raaskinnut jättää niin isoa jämäkerää ;)

Seuraavaksi täytyisi kutoa ne loput Helavyösukat, jolloin pääsisi niistä viimeinkin eroon. kaiken muun kutominen tuntuu vain paljon kiinnostavammalta. Ikinä en enää ota tuollaista urakkaa, vaan kudon kaikkea, mikä minusta tuntuu kivalta ja mielekkäältä.

Tällä hetkellä olen ihan hurahtanut Niina Laitisen sukkiin ja ohjeisiin. Jotain niistä olen tehnytkin, kuten miesystävälleni ne Soulmates -sukat.(ehkä jotain muitakin...Ei pysty muistamaan)

Tässä on muutaman päivän ollut ihan omituinen olo. Toisaalta en saa mitään aikaan eikä mikään huvita, mutta toisaalta olo on kuin Duracell Pupulla. Paljon pitäisi tehdä, mutta mihinkään en saa tartuttua. Nytkin pitäisi pilkkoa raparperit ja laittaa pakkaseen ja osasta tehdä piirakka ja kiisseli, mutta en vaan saa tartuttua siihen. Pitäisi olla joku, joka potkisi aloittamaan - toisaalta taas siitä voisi tulla tappelu.

Voi, kun voisi vaan mennä peitonalle piiloon ja tulla sieltä esiin vasta sitten, kun on valmis tulemaan ja kohtaamaan taas maailman.

Viikon päästä pitäisi lähteä ystäväni kanssa Korialle Neulomolaisten tapaamiseen. Toisaalta odotan innolla sitä, mutta toisaalta... Tätä tämä elämäni on - yhtä jahkaamista ja miettimistä, mikä fiilis mahtaa olla silloin, kun pitäisi jotain tehdä.

Loppukuusta on tarkoitus mennä miesystävän pomon mökille viettämään mökkipäivää eli saunomaan, uimaan, grillaamaan ja rentoutumaan. Miesystäväni pomo lupasi viedä sinne grillin ja jääkaapin, ettei tarvitse kylmäsäilyttää kylmälaukuissa kylmäkallejen kanssa. Toivottavasti sää suosii, että voi nauttia ulkonaolosta. Käsityö on pakko ottaa mukaan, vaikken ehtisi silmukkaakaan kutoa :)

Jaa-a. Kai menen tästä jurottamaan ja miettimään, mihin saisin tartuttua vai saanko mihinkään. Aurinkoista maanantai-iltaa ! ( ainakin meillä paistaa vielä aurinko)

Toukokuu alkaa lähestyä loppua. Tässä kuussa on tullut elämää mullistavia asioita, jotka hiljalleen alkavat asettua paikoilleen ja alan olla sinut niiden kanssa.
Tänään tuli kyllä ihan yllättäen hirveä ikävä... isää. Yleensä ikävöin äitiä, mutta nyt oli selkeästi ikävä isää, joka kuoli 1993 eli aikaa on mennyt 23 vuotta. Hui, miten isolta luvulta tuo vaikuttaa. Laskin oikein uudestaan ja pääsin samaan tulokseen. Äidinkin kuolemasta tulee joulun alla 10 vuotta. Mihin ne vuodet ovat menneet? Mitä olen saanut niiden vuosien kuluessa aikaan? *tyhjentävä hymähdys*

Jotenkin sitä silloin parikymppisenä oli suuret suunnitelmat ja luja luotto siihen, että saa vakituisen työpaikan tai työpaikan yleensä, ja että elää normaalia elämää. Toisaalta, mikä on normaalia?
Silloin, kun oli sen ikäinen, että olisi siirtynyt työelämään, tuli 90 -luvun lama ja tämä minun ikäluokkani oli näitä, jotka tipahtivat tukitoimien ym. ulkopuolelle. Esimerkiksi tuli se, että alle 25-vuotiaat pyrittiin työllistämään ja mites kävi - me olimme täyttäneet 25v. Ja siitä se sitten alkoikin. Mitä olen jutellut omanikäisteni kanssa, on hyvin moni meistä elänyt samansuuntaisesti kuin allekirjoittanut; pätkätöitä ja työkkärin kursseja, jotka muka auttavat työllistymisessä. Hah! Nyt sitten olemme sen ikäisiä, ettei meitä oikein enää huolita mihinkään, kun olemme näin "vanhoja".
No, enää en stressaa asiasta niin paljon kuin aiemmin, mutta olisi se ollut ihan kiva, jos olisi ollut normaali elämä normaalein töissäkäynnein jne.

Mutta on jotain leveilyn aihettakin: kävin eilen heittämässä talviturkin. kieltämättä vesi oli kylmää. Toisaalta, tuon kylmemmäksi se ei voi enää kesäaikana mennä eli tästä voi vain olosuhteet parantua. Kävin oikein pari kertaa uimassa muutaman vedon, jotta voin sanoa todellakin uineeni :D

Eipä tässä kai tänään tämän ihmeempiä.

Huomenna pitäisi katsoa lankaa myyntiin sekä tehdä muutama vyyhti ja pitkästä aikaa kokeilla taas Kool Aidilla värjäämistä. Toisin sanoen, paljon pitäisi - eri asia, mitä saa aikaan.

Mutta nyt heipä hei tältä päivältä!

Aurinko paistaa ja tuulee eli ei ole ollut kovin lämmin päivä. Olisiko ollut jotain +15..tai sinnepäin.

Olen jotenkin jämähtänyt; en saa aloitettua mitään ja jos saankin, en saa vietyä sitä loppuun. Vasen olkapää on  kipeä ja oikea jalkaterä on ollut nyt kipeä 3 viikkoa. Varpaiden kipristäminen sattuu, samoin kävelyn se vaihe, missä varpaat taipuvat  ja jalkapöytä on ollut koko tämän kolme viikkoa turvoksissa. Pitäisiköhän mennä jo näyttämään sitä lääkärille....?
Mutta kun sekin maksaa yli 30e (arvauskeskusmaksu) Toisaalta, ei se näytä itsekseenkään parantuvan.

Pääsääntöisesti olen ollut kotona. Ei ole tuon jalan kanssa tehnyt mieli lähteä mihinkään, kun sen lisäksi, että astuminen tekee kipeää, ei meinaa mikään kenkä mahtua jalkaan tuon turvotuksen takia.
Eilen minut kyllä saatiin houkuteltua lähtemään kahville, mutta sainpahan samalla käytyä postissa.
Täytyy varmaan huomenna käydä postissa toivottamassa meidän ihanille postintädeille hyvää jatkoa - meidän postimme lakkaa ja siirtyy K-supermarkettiin. Ihan mälsää.

Yksi pysäyttävä tilanne oli se, että kuntoutustukeni loppui ja muuttui työkyvyttömyyseläkkeeksi. Aikamoinen paukku sekin. En uskonut olevani niin surkeassa jamassa, mutta jos minut ekan kerran nähnyt lääkäri näki "naamioni" alle ja tietoni luettuaan, tuli siihen tulokseen, että haki minulle työkyvyttömyyseläkettä kuntoutustuen sijaan, niin pakko se on uskoa. Jos tilanne kirkastuu, voi eläkkeen kuulemma laittaa lepäämään ja mennä töihin. Lisäksi eläkkeeni on niin pieni, että saisin tienata sievoisen summan ennen kuin se vaikuttaa eläkkeen suuruuteen.
Niin tai näin, tunnen itseni luuseriksi ja täysin epäkelvoksi tähän yhteiskuntaan. ( ainakin pari viimeistä päivää tuo tunne on ollut aika vahva )

Lupasin kaverille ottaa Party Lite -kutsut, että hän sai haluamansa seinähärpäkkeen. No, kutsut ovat tulevana maanantaina eikä minua huvittaisi yhtään. Pakko yrittää skarpata, että olen "oma hyväntuulinen itseni" ( hah! ) Itseni tuntien, saan sen onnistumaan.
Olin suunnitellut leipovani sinne mokkapaloja ja kaurakeksejä, mutta saas nähdä. Tässä törmätään siihen aloittamisen vaikeuteen. Onneksi voi aina hakea kaupasta pullat ym.

Taidan mennä laittamaan kylmäkääreen tuohon koipeeni, jos se vähän auttaisi särkyyn ja turvotukseen.

Heipä hei!

Se olisi Toukokuu

... ja aurinko paistaa. Lämmintä on n. +20 ja sininen taivas. Parvekkeella on niin lämmin, ettei siellä voi kauan olla. Melkein tekisi mieleni mennä heittämään talviturkki, mutta ehkä ei pidä kuitenkaan liioitella ;D

Käytiin tuossa viime viikolla miesystävän kanssa ajelemassa ja siitä muotoutui varsinainen luontoretki. Näimme matkalla kaksi Kanadan hanhea, kurkia, joutsenia ja töyhtöhyypän. En muistakaan, koska olen moisia nähnyt. ( joutsenia on kyllä osunut silmiin useastikin, mutta muita)

Muuten tässä on ollut aikamoisia muutoksia ja tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet hieman fiilikseen ja olemiseen.En nyt viitsi sen enempää tässä niistä vuodattaa, mutta osittain ovat olleet tosi isoja asioita.

Puikkoja olen yrittänyt heilutella, mutta nekin toimivat vaihtelevasti. Paljon olisi ideoita, mutta vain kaksi kättä eli ideavihko senkuin täyttyy. Ehkä jonain päivänä saan ne toteutettua ellei sitten tule parempia ideoita. Hih!

Naapurin vanhimo kysyi eilen, leikkaisinko hänen tukkansa ja heikkona hetkenäni menin lupaamaan. Tänään hän sitten kävi meillä parturoitavana. On se jotenkin jännempää kuin miesystäväni hiustenleikkuu.

Nyt tämä tyttö menee viettämään siestaa.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Pakko oli vielä tulla illalla hehkuttamaan, kuinka Ukkokulta yllätti viemällä kahville ja jäätelölle Vääksyn kanavalle. Kotimatkalla vielä syötiin ulkona. Aivan ihana ilta <3
Jos nyt yrittäisi niitä puikkoja käteen ;)